Avainsana-arkisto: vastustuskyky

D-vitamiinin tärkeys terveydellemme

Päätin kirjoittaa koosteen D-vitamiinin tärkeydestä, vaikka en mikään asiantuntija olekaan. Näinä aikoina kuitenkin on entistäkin tärkeämpää turvata tuon vitamiinin saanti.

Vaikka kaikkien vitamiinien ja hivenaineiden saantia pitäisi seurata jokaisella meistä sekä varmistaa sairauksien ja ongelmien yhteydessä ettei niistä ole puutetta, niin D-vitamiini on yksi tärkeimmistä. Yleisesti kuitenkin todella harvoin, minkään sairauden tai ongelman kohdalla, suomalaisessa terveydenhuollossa edes tarkistetaan ihmisen ravitsemustilaa tai vitamiinien ja hivenaineiden riittäviä pitoisuuksia.

Omasta mielestäni näillä pikku tutkimuksilla voitaisiin säästää miljoonia sekä myös ennakoida sairauksien syntymistä ja ylläpitää ihmisten parempaa terveyttä. Mutta kuten sanottu, en ole asiantuntija enkä pysty vaikuttamaan tämän maan terveydenhoitoon juurikaan. Ainut mihin pystyn vaikuttamaan on se, mitä itse pistän suuhuni ja miten hoidan itseäni. Ja tämähän on meidän jokaisen mahdollisuus ja mielestäni jokaisen pitäisi ottaa vastuu omasta terveydestään eikä luovuttaa vastuuta jonkun toisen käsiin. Koska meillä itsellä ja kehollamme on myös uskomaton kyky parantua ja uusiutua vaikeistakin sairauksista ja ongelmista, jos annamme sille mahdollisuuden ja tarvittavat ravintoaineet sekä luomme siihen parhaat mahdolliset olosuhteet.

Itse olen jo vuosia käyttänyt 100 mikrog D-vitamiinia ympäri vuoden, mutta minulla tasoja on seurattu koko ajan terveydenhuollossa. Suurimmillaan taso on ollut 140 ja alimmillaan jotain 80-90 tuona aikana. Aiemmista arvoista ei ole tietoa. Selkeästi olen huomannut että tasot nousevat kesäaikaan, kun olen enemmän ulkona auringossa. Talviaikaan olenkin tästä syystä nostanut annoksen 150 mikrogrammaan.

Taso, imeytyminen ym on toki hyvin yksilökohtaista eli asia kannattaisi aina varmistaa ja seurata verikokein. Verikoe on halpa ja sen pystyy myös itse otattamaan yksityisissä labroissa ilman lähetettä. Myös julkisella puolella voit tarjoutua itse maksamaan kokeen, jos lääkäri ei muuten suostu laittamaan lähetettä.

Omat tasosi voit mittauttaa esimerkiksi näissä:

https://www.puhti.fi/tuotteet/

https://www.synlab.fi/palvelut/laboratoriotutkimukset/

https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Laboratoriotutkimukset/Tutkimukset-ilman-laakarin-lahetetta/

Perustietoa D-vitamiinista

D3-vitamiini


Tärkein D-vitamiinin muoto on D3-vitamiini eli kolekalsiferoli. Kesäisin D3-vitamiinia syntyy ihossa auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta mukava määrä, kun paljas iho saa olla altistuneena auringon valolle puolen päivän tienoilla parisenkymmentä minuuttia. Puolen päivän aikaan aurinko paistaa korkeimmalla ja säteily on voimakkainta. Ravinnossa merkittävin D3-vitamiinin lähde on kala. Nykyään on hyvin saatavilla myös D-vitaminoituja elintarvikkeita


D2-vitamiini


D2-vitamiini eli ergokalsiferoli on kasvikunnan D-vitamiini. Valitettavasti luontaisesti kasvikunnasta saatu D-vitamiinimäärä on erittäin vähäinen, eikä esimerkiksi riitä kasvisruokavaliota noudattavalla täyttämään päivittäistä tarvetta. Sekaruokavaliota tai runsaasti kalaa syövän ruokavaliossa D-vitamiinin luontaiset lähteet voivat kesäkuukausina jopa riittää.


Kalsidioli – varastomuoto

D-vitamiinin kehoon varastoituva muoto on kalsidioli. Maksamme valmistaa tätä olemassa olevasta D3-vitamiinista. Kun tutkitaan D-vitamiinin määrää kehossa, kalsidiolin määrä on se, joka kertoo onko keholla tarpeeksi D-vitamiinia käytössään.


Kalsitrioli – aktiivinen muoto

Kalsidioli muuttuu munuaisissamme kalsitrioliksi. Tämä on D-vitamiinin aktiivinen muoto, josta keho ammentaa hyvät vaikutukset. D3-vitamiinin riittävä saanti mahdollistaa sen, että keho voi muuntaa sen maksassa kalsidioliksi, jonka jälkeen se muutetaan munuaisissa kalsitrioliksi kehon varsinaiseen käyttöön.


D-vitamiinin saantisuositukset (viralliset)


Viralliset ympärivuotiset saantisuositukset ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi ovat:

2 vk.–2 v. 10 µg/vrk
2–17 v. 7,5 µg/vrk
18–60 v. 10 µg/vrk tarvittaessa*
61–74 v. 10 µg/vrk tarvittaessa*
–> 75-v. 20 µg/vrk**
raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk


Suomalaiset viitearvot
Alle 25 nmol/l: vakava puutos
Alle 50 nmol/l: puutos
50–75 nmol/l: yleensä riittäväksi katsottu pitoisuus
75–130 nmol/l: tavoitepitoisuus
Yli 375 nmol/l: toksinen pitoisuus

Vuonna 2015 julkaistun Birminghamin yliopiston suositukset

Alle 50 nmol/l: puutos
50–74 nmol/l: riittämätön pitoisuus
75–99 nmol/l: riittävä pitoisuus
100–150 nmol/l: optimaalinen pitoisuus
Yli 375 nmol/l: toksinen pitoisuus

D-vitamiini -neuvoston suositusarvot (engl. Vitamin D Council):

0–100 nmol/l: puutos
100–200 nmol/l: riittävä pitoisuus
200–250 nmol/l: korkea mutta normaali pitoisuus
Yli 375 nmol/l: toksinen pitoisuus

Finnrisk-tutkimus on selvittänyt suomalaisten D-vitamiinin saantia. D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä käyttämättömillä veren seerumin D-vitamiinipitoisuudet olivat vuonna 2012 keskimäärin lähes 60 nmol/l. D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä käyttävillä pitoisuudet olivat vastaavasti yli 70 nmol/l.16 Luuston kannalta terveydelle optimaalinen taso on yli 80 nmol/l.


Monien tutkimusten perusteella optimaalinen D-vitamiinitaso olisi pitkäaikaissairaille 125–150 nmol/l. Harvardin Yliopiston ravitsemustutkijan tohtori Edward Giovannuccin mukaan ihmisen kehityshistorian aikana seerumin D-vitamiinin pitoisuus on ollut suurimman osan ajasta noin 125 nmol/l.
Suomalaisten lasten D-vitamiinin saantia suhteessa veriarvioihin selvitettiin vuonna 2016 julkaistussa PANIC-tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvisi, että 6–8-vuotiaiden suomalaislasten D-vitamiinin saanti on erittäin vähäistä: keskimäärin vain 5,9 mikrogrammaa (µg) päivässä. Vain 40,8 % lapsista otti D-vitamiinilisää. Yli 80 % lapsista eivät saaneet D-vitamiinia suositeltua 10 mikrogramaa päivässä, vaikka joivat D-vitaminoitua maitoa. Maito antoi lähes puolet lasten saamasta D-vitamiinista. Joka viidennen lapsen S-D-25 oli alle 50 nmol/l eli heillä oli selkeä D-vitamiinin puute.

D-vitamiinin saanti, ongelmat ja vaikutukset


D-vitamiinin tuotanto ihossa ja munuaisissa edellyttää myös riittävää magnesiumin saantia. Suomalaisten puutteellinen magnesiumin saanti vaikuttaa osaltaan D-vitamiinivajeeseen. Magnesiumin ja D-vitamiinin samanaikainen puutos häiritsee kalsiumin aineenvaihduntaa, aivojen ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa sekä altistaa autoimmuunisairauksille ja mielen terveysongelmille.

Aiemmin D-vitamiinia pidettiin tarpeellisena lähinnä riisitaudin ja osteoporoosin ehkäisyssä, mutta viimeisten vuosikymmenien tutkimus on osoittanut, että D-vitamiinia tarvitaan kaikkialla elimistössä.

Riittävän D-vitamiinin saannin on todettu antavan suojaa seuraaville sairauksille:

• Osteoporoosi
• Eri syövät
• Sokeritauti (1- ja 2-tyypin)
• Sydän- ja verisuonisairaudet
• Useat neurologiset sairaudet
• Psoriasis
• Eri infektiot
• MS-tauti
• Astma
• Verenpainetauti
• Artriitti
• Sarkoidoosi
• Sjögrenin tauti
• Hashimoton tauti
• SLE
• Skleroderma

D-vitamiini ja immuniteetti

D-vitamiinilla on keskeinen tehtävä immuunijärjestelmän tasapainon säätelyssä. D-vitamiini toimii eräänlaisena T-solujen virtalähteenä. Immuunireaktiossa syöjäsolu vangitsee taudinaiheuttajan ja esittelee sen T-solulle, joka tuottaa D-vitamiiniin reagoivan VDR-reseptorin. Reseptoriin sitoutuu verestä D-vitamiinia, joka herättää T-solun. Tämän lopputuloksena auttaja-T-solut ilmoittavat tunkeilijasta ja tappaja-T-solut yrittävät lopulta taltuttaa kutsumattoman vieraan. Ilman D-vitamiinia T-solut eivät koskaan herää horroksestaan.

D-vitamiini ohjaa geenejä, jotka määrittävät, tuleeko T-lymfosyytistä immuunijärjestelmän tappaja-, auttaja- vai muistisolu. D-vitamiinin puutteesta kärsivillä esiintyy enemmän influenssaa ja nuhakuumetta. D-vitamiinin puutos altistaa myös hiljaiselle tulehdukselle, joka taas on lukuisten kroonisten sairauksien taustalla.

Mikä vaikuttaa D-vitamiinin imeytymiseen ja toimintaan

D-vitamiinin imeytymistä ja pitoisuutta auttavia tekijöitä:


• Paras D-vitamiinin lähde on aurinko ja UV-säteily; suosituksena on oleskelu keskipäivän auringossa 15–30 minuuttia ihotyypistä riippuen. Monet aurinkorasvat estävät UV-säteilyn aikaansaaman D-vitamiinin tuotannon ihossa
• Riittävä A-vitamiinin saanti ja pitoisuus veressä
• Riittävä magnesiumin saanti ja pitoisuus veressä
• Muuttaa D-vitamiinin aktiiviseen muotoon
• Auttaa D-vitamiinin kuljetuksessa elimistössä
• Lactobacillus Reuterii -probiootin käyttö lisäravinteena

D-vitamiinin pitoisuutta ja vaikutuksia lisääviä tekijöitä:


• Fyysinen harjoittelu (ei kuitenkaan aerobinen liikunta)
• Dopamiini-välittäjäaine
• Sappi ja sappihapot
• Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA)
• Kurkumiini
• Resveratroli
• E-vitamiini
• Estrogeeni, testosteroni ja fytoestrogeenit

D-vitamiinin pitoisuutta ja vaikutuksia heikentäviä tekijöitä

• Kofeiini
• Kortisoli ja glukokortikoidit
• Ketokonatsoli-sienilääke
• Monet krooniset infektiot:
– Helikobakteeri, pseudomonas aeruginosa, borrelia, tuberkuloosi, klamydia, mononukleoosi, HIV…

Lisätietoa D-vitamiinista:

https://www.puhti.fi/tietopaketit/d-vitamiini/

https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/D-vitamiini/

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01044

https://solgar.fi/blog/d-vitamiinin-saanti-ei-ole-vielakaan-kohdillaan/

D-vitamiini ja Covid- 19

D-vitamiinipitoisuuden analyysi oireettomien ja kriittisesti sairaiden COVID-19-potilaiden keskuudessa ja sen korrelaatio tulehdusmerkkien kanssa (englannin kielinen):

https://www.nature.com/articles/s41598-020-77093-z

Suomennos tutkimuksen johtopäätöksestä:

D-vitamiinin puutos lisää huomattavasti vakavan sairauden mahdollisuutta SARS Cov-2 -infektion jälkeen. Tulehdusvasteen voimakkuus on korkeampi myös D-vitamiinin puutteesta kärsivillä COVID-19-potilailla. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä sairastuvuutta ja kuolleisuutta COVID-19-potilailla, joilla on D-vitamiinipuutos. Nykyisen COVID-19-pandemian pitäminen mielessä kirjoittajat suosittelevat D-vitamiinilisäaineiden antamista väestölle, jolla on riski COVID-19: lle.

Mistä saan D-vitamiinia

D-VITAMIININ PARHAAT LÄHTEET RAVINNOSSA

• Ankerias ja nahkiainen (25,6 mikrog / 100g)
• Siika (22,1 mikrog / 100g)
• Sillisäilyke (20,5 mikrog / 100g)
• Suppilovahvero (18,9 mikrog / 100g)
• Silakka (17,9 mikrog / 100g)
• Ahven (16,8 mikrog / 100g)
• Lohi (12,5 mikrog / 100g)
• Kananmunan keltuainen (7,2 mikrog / 100g)
• Luomu kananmuna (2,9 mikrog / 100g)

Laadukkaita ja hyvin imeytyviä D-vitamiinivalmisteita

Pharma Nord, Puhdas+, Biomed D-vitamiinitipat, Thorne Research Vitamin D/K2 liquid, Life Extension, Terveyskaista Aurinko D tai D+ K2, Now Foods

Lähteinä tässä artikkelissa on käytetty muun muassa Biohakkereiden ja Puhdin materiaalia sekä netistä että kirjallisuudesta. Pahoittelut että ihan kaikkia suoria lähdeviitteitä ei nyt ole tässä artikkelissa, saat ne kuitenkin blogin pitäjältä, jos asia sinua lähemmin kiinnostaa. Löydät lähdeviitteitä myös tässä tekstissä olevista linkeistä.

Lopuksi vielä oma kommentti kaikille. Ota vastuu itsellesi omasta terveydestäsi, koska sinulla on vain tämä yksi elämä. Kukaan muu ei voi ottaa tuota vastuuta sinun puolestasi, vaikka joskus niin kuvittelemmekin.