Reseptiarkisto ja KnitMagic- myytävät käsityöt sivut

Reseptiarkisto

Blogista löytyy jatkossa oma sivu, josta löytyy aiheittain blogissa julkaistut reseptit ja ehkä vähän extraakin.

Tuolta sivulta löytyy myös taulukko raaka-aineiden painoista ja muuntoyksiköt leivontaa ja ruoanlaittoa varten. Tuo taulukko päivittyy sitä mukaan kun saan sinne tietoa lisää.

https://docs.google.com/spreadsheets/d/17MC4WGRWQZQ4-l8FIt52Eunq1oVyVD7BXShd7IaY1rk/edit?usp=sharing

Myytävät käsityöt by Kikka

Aiemmin jo on julkaistu sivu, josta löytyvät linkit kuva-albumeihin, joissa myynnissä olevia tekemiäni käsitöitä aiheittain jaoteltuna.

https://noitawoimaa.fi/?page_id=608

Sieltä löytyvät myös hinta ja kokotiedot. Lisätietoja saat kysymällä.

kirsi.maria.koivu@gmail.com

Reseptit: vhh- jauhelihapiiras

Kehittelin tämän piirasohjeen omaan makuun sopivaksi. Täytteessä jauhelihaa, omia tuoreita tomaatteja ja mausteena omia yrttejä, mustapippuri sekä paprikaa. Sipulia myös. Lisäksi kananmunaa, mascarpone-juustoa ja mozzarellaraastetta. Pohjasta löytyy manteli- ja lupiinijauhoja.

Tämä blogiteksti sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty * (tähdellä) ja niitä edeltävä teksti kirjoitettu kursiivilla.

Tämä ohje on muokattu täältä löytyvästä ohjeesta:

https://kutsuvapauteen.vaikuttajamedia.fi/2019/08/28/vahahiilihydraattinen-suolainen-piirakka-20-g-hiilaria-koko-piirakassa/

Lupiinijauhojen sijaan voit käyttää myös pelkkiä mantelijauhoja. Ohjeesta riittää normaalikokoiseen pyöreään piirakkavuokaan, jos haluat pellillisen, tuplaa annos.

*Löydät erikoisleivontaan tarkoitetut raaka-aineet edullisesti FitnessFirstin verkkokaupasta. Alla linkki kauppaan:

https://to.fitnessfirst.fi/t/t?a=1185117486&as=1535154746&t=2&tk=1

Vhh jauheliha-tomaattipiiras

Pohja
150g voita
1,5 dl mantelijauhoa
1,5 dl lupiinijauhoa (voit käyttää myös pelkkiä mantelijauhoja)
2,5 rkl psylliumia
1,5 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Täyte
400 g jauhelihaa
1 dl sipulirouhetta tai vastaava määrä tuoretta
3 kananmunaa
250 g mascarponejuustoa
3 keskikokoista tomaattia pilkottuna kuutioiksi.
1 dl Mozzarella juustoraastetta päälle
Mausteet: herbamare yrttisuolaa, mustapippuria, paprikaa, basilikaa, oreganoa, timjamia.


(Kukin voi käyttää mausteita oman maun mukaan)

  • Sulata rasva ja lisää siihen muut pohjan aineet. Sekoita ja painele taikina sen jälkeen pyöreän piirasvuoan pohjalle ja reunoille. (24 cm)
  • Esipaista pohjaa 200 asteessa 15 min.
  • Paista jauheliha (ja sipuli) ja mausta, lisää tomaattikuutiot sekaan.
  • Vatkaa munat ja lisää niihin mascarponejuusto ja sekoita. Kaada jauhelihan/tomaatin joukkoon, sekoita. Kaada esipaistetun pohjan päälle.
  • Ripottele päälle juustoraastetta.
  • Paista vielä noin 30 min 200 asteessa.
  • Anna jäähtyä ja säilytä jääkaapissa. Kannattaa hiukan lämmittää mikrossa ennen tarjoilua, mutta vain hiukan.

Ohjetta voi soveltaa moniin muihinkin täytteisiin. Kinkku, paprika, pulled pork, kasvikset, jne….

Ravintosisältö koko piirakassa

(laskettu FatSecredin ohjelmalla)

Energiaa 19225 kJ
Rasvaa 402,69g
Tyydyttyneitä rasvahappoja 227,961g
Kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 5,217g
Monityydyttymättömiä rasvahappoja 2,298g
Hiilihydraatit 59,8g
Sokereita 24,77g
Kuitua 43,9g
Proteiinia 167,92g
Suola 0,6g

Millainen on hyvä lääkäri?

Suomessa on ensiluokkainen terveydenhoitojärjestelmä ja potilaita hoidetaan tasavertaisesti ja ammattitaitoisesti asuinpaikasta, iästä, tulotasosta, etnisestä alkuperästä tai sairaudesta riippumatta? Niin, näinhän se pitäisi olla, mutta kun ei vaan ole. Millainen sitten on hyvä lääkäri? Sama toki suurelta osin pätee koko hoitohenkilökuntaan….

Saako lääkäreitä tai maamme terveydenhoitojärjestelmää arvostella?

Välillä tuntuu että joidenkin ihmisten mielestä terveydenhoitohenkilökunta ja lääkärit ovat kaiken arvostelun yläpuolella. MIksi? Koska he tekevät työtään pyyteettömästi potilaiden henkien pelastamiseksi? Mutta onko näin? Vai ovatko he sittenkin vain yksi ammattikunta toisten joukossa, joista osa tekee työtään silkka rahankiilto silmissä osa taas täydestä sydämestään. Osa käy vain töissä kuten muutkin ihmiset ja osa paneutuu työhönsä täysillä. Osa tekee työnsä hyvin ja osa ei niin hyvin. Myös sisäinen lojaliteetti toisia ammattikunnan edustajia kohtaan voi joskus mennä potilaiden etujen edelle.

Miksi heitä ei saisi arvostella? Siis en nyt tarkoita mitään henkilökohtaita haukkumista tai parjaamista vaan yleisellä tasolla. Jos jollain on omasta hoidosta valittamista, silloin kannattaa tehdä valitus, antaa palautetta tai tehdä ilmoitus hoitovirheestä tai hoitohaitasta.

Ja miksikö kannattaa asioihin puuttua ja edes yrittää vaikuttaa? Siksi että asiat eivät koskaan parane, jos kukaan ei valita ja kaikki tyytyvät saamaansa huonoonkin hoitoon tai palveluun. Toki aina kannattaa myös hyvästä hoidosta ja palvelusta antaa positiivista palautetta.

Oma tausta mielipiteiden tukena

Itsellä on kohta 50 vuoden kokemus lääkäreistä ja sairaaloista. Olen ollut lapsena ja nuorena vakipotilas HYKSin Lastenklinikalla, Meilahdessa ja Allergiasairaalassa. Sitten Kanta-Hämeessä asuessa potilaana Forssan sairaalassa, oman alueen terveyskeskuksissa, Hämeenlinnan sairaalassa, TYKSissä sekä nyt myös TAYSissä. Olen toiminut vertaisohjaajana useita vuosia sekä ollut ylläpitäjänä facebookin vertaisryhmässä yli 5 vuotta.

Olen ollut sekä erikoisalojen ylilääkäreiden että tavallisten tk-lääkäreiden hoidettavana sekä kaikenlaisten siltä väliltä. Olen myös vertaisohjaajana , kokemustoimijana, yhdistystoimijana, sukulaisena ja ystävänä kuullut monenmonia kokemustarinoita terveydenhoidon maailmasta. Ja nämä tarinat eivät likimainkaan aina ole olleet positiiivisia. Onneksi niitä positiivisiakin tarinoita on

Tästä on muodostunut halu edes yrittää vaikuttaa jotenkin siihen, että maassamme sairastuneet ihmiset saisivat hyvää, tasokasta ja tasavertaista hoitoa.

Millainen on hyvä lääkäri?

Tässä nyt yhteenveto siitä millainen minun ja monen muun mielestä on hyvä lääkäri.

  • Hyvä lääkäri kuuntelee potilastaan ja tämän näkemyksiä suorilta käsin tuomitsematta eikä hänellä ole kiire. ( Vaikka oikeasti olisikin, hän ei saa sitä vierittää potilaan harteille)
  • Hyvä lääkäri opiskelee koko ajan uutta omasta erikoisalastaan, jos sellainen on, ja pysyy näin viimeisimmän tiedon tasalla.
  • Hyvä lääkäri katsoo potilastaan kokonaisuutena eikä keskity yksinomaan oman erikoisalaansa. Hän pystyy myös tarvittaessa tekemään yhteistyötä toisen erikoislääkärin kanssa ja ohjaa potilaan eteenpäin tarvittaessa.
  • Hyvä lääkäri määrää aina tarvittavat tutkimukset niiden kustannuksista välittämättä.
  • Hyvä lääkäri kekustelee yhdessä potilaan kanssa eri vaihtoehdoista ja selittää aina myös eri vaihtoehtojen riskit potilaalle. Hän myös selittää asiat kansantajuisesti potilaalle ja varmistaa että tämä ymmärtää mistä on kyse.
  • Hyvä lääkäri tuntee omien taitojensa ja tietojensa rajat ja myöntää ne sekä pyytää konsultaatiota tarvittaessa osaavammilta kolleegoilta.

  • Sopii vielä toivoa, että lääkäri tekee työtään ja on valinnut ammattinsa siksi että pitää siitä eikä rahan takia.
  • Sopii myös toivoa, että joskus löytyy enemmän lääkäreitä, jotka ymmärtävät ihmisen olevan kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli, ravinto, fyysinen kokonaisuus.
  • Sopii myös toivoa, että lääkärit pitäisivät ennemmin potilaan puolta kuin toimisivat lääkefirmojen, ylempien tahojen tai rahan käskyvallan alla.

Tästä herää kysymys, että jos vaadimme lääkäreiltä näin paljon, mitä potilaalta sitten odotetaan?

No ensinnäkin jos meillä on oikeus päättää kuka leikkaa hiuksemme, täytyy meillä olla oikeus vaikuttaa myös siihen kuka päättää elämästämme. Ja jos lääkäri on ammattinsa valinnut, hän tietää mihin on ryhtynyt. Hänellä on velvoite olla se hyvä lääkäri.

Mitä vaaditaan potilaalta?

Mitä sitten pitäisi meidän potilaiden osata tehdä sen eteen, että saisimme parempaa hoitoa?

Ensinnäkin meillä on oikeus vaihtaa hoitopaikkaa tai mahdollisuuksien mukaan myös lääkäriä. Meidän ei tarvitse tyytyä huonoihin vaihtoehtoihin.

Omat esimerkit:

En ollut tyytyväinen Kanta-Hämeen kirurgiin, joten pyysin lähetteen TYKS Ortoon vaivaisenluuleikkauksiin. Vajaa vuosi siitä kun lähete oli lähetetty omalääkäriltä, oli molemmat jalkani onnistuneesti leikattu. ja yhteistyö kirurgin kanssa sujui oikein hyvin. Sama lääkäri leikkasi molemmat jalat noin puolen vuoden välein. Forssassa vaihtui pitkäaikainen keuhkolääkäri , joten pyysin lähetteen TAYSin keuhkopoliklinikalle, koska olin toisaalta kuullut heidän hoitoperiaatteistaan positiivista palautetta. Ainakin toistaiseksi olen ollut erittäin tyytyväinen myös tähän valintaan, ensimmäinen käyntini oli paras keuhkolääkärillä käynti koko elämäni aikana tähän asti.

Eli ei tarvitse tyytyä vain siihen mitä annetaan, vaan voi vaihtaa ja vaatia parempaa. Jopa yleisellä puolella. Alla olevasta linkistä saat lisätietoa potilaan oikeuksista.

https://stm.fi/potilaan-oikeudet

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/potilas-laakarisuhde/potilaan-juridiset-oikeudet-ja-laakarin-velvollisuudet/

https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet

Valviran oppaasta:

POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.

Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava.

Terveyspalveluita on annettava yhdenvertaisesti niin, että ihmisiä ei aseteta ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan, vammaisuuden tai asuinpaikan perusteella.

KESKEISET KOHDAT

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Lääkärin on kerrottava potilaalle hänen sairaudestaan, hoitovaihtoehdoista ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista niin, että potilas ymmärtää, mistä on kyse.

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle välittömästi.

Potilas voi tietyissä rajoissa valita hoitopaikkansa.

Potilaalla on oikeus nähdä potilastietonsa. Epäämisperusteena voi olla, että tietojen lukemisesta voisi aiheutua vakavaa vaaraa potilaan terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun oikeuksille.

Potilastiedot ovat sivullisilta salassa pidettäviä. Tietoja ei saa pääsääntöisesti antaa omaisillekaan ilman potilaan suostumusta.

Hoitoon tyytymätön voi keskustella häntä hoitaneen ammattihenkilön kanssa, tehdä muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle tai kantelun aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira).

Terveydenhuollon toimintayksiköissä pitää olla potilasasiamies, jonka ohjausta tai neuvoja potilas voi pyytää, jos hän on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa.

Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.

Millainen on hyvä potilas…

  • Ei aliarvioi itseään, lääkärikin on vain ihminen
  • Luottaa omiin tuntemuksiinsa ja opettelee kuuntelemaan omaa kehoaan.
  • Kertoo lääkärille tarkasti omat oireensa, myös ne mielestään epäoleelliset
  • Kirjaa ennen lääkärille menoa ylös esitettävä asiat ja tarpeen mukaan myös lääkäriltä saamansa ohjeet
  • Pyytää lääkäriltä selvennystä, jos ei jotain ymmärrä sekä ohjeet kirjallisena, jos epäilee ettei niitä muuten muista.
  • Pyytää omat tutkimustulokset paperilla mukaansa, ainakin jos ei voi niitä Kannasta katsoa.
  • PItää huolta omista oikeuksistaan eli jos saa huonoa hoitoa , tekee siitä valituksen. tai vaihtaa lääkäriä tai hoitopaikkaa.
  • Jos epäilyttää ensimmäisen lääkärin mielipide, kysy seuraavalta tai vielä kolmannelta.
  • Hankkii tietoa omasta sairaudestaan. MItä enemmän tiedät itse, sitä himmeämmäksi muuttuu lääkärin sädekehä….
  • Hyvä potilas luottaa itseensä! Apua on myös saatavissa, terveydenhuollon rattaisiin.

Linkkejä:

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/terveys-ja-sairaanhoito/sairastaminen/opas/hoitopaikan-valinta

https://www.eu-terveydenhoito.fi/

http://valinnanvapaus.fi/fi/valinnanvapaus/mita-tarkoittaa

https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/potilas-laakarisuhde/potilasvahingot-hoitohaitat-ja-hoitovirheet/

Toivottavasti tämä kirjoitus kannustaa edes yhtä ihmistä pitämään paremmin puoliaan oman hoitonsa suhteen ja ymmärtämään omat oikeutensa hyvään hoitoon. Toivoa toki sopii, että joku lääkärikin tämän joskus lukisi.

Ja toki omassa elämässäni on ollut moniakin hyviä, asiantuntevia ja mukavia lääkäreitä. Mainitaan nyt vaikka joitain: Alf Backman Lastenklinikalla sekä hänen vaimonsa Kaisu Juntunen- Backman, Markku Pekonen KHSHP ja omat tk-lääkärit Sari Leppäkangas, Tatjana Riplivaja ja Satu Teikari. Näiden lääkäreiden potilaana on ollut ilo olla ja viimeisen potilas olen edelleen.

Lääkeriippuvuus – lääkäreiden vastuu?

Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, jotka merkitty * (tähdellä) ja kirjoitettu kursiivilla linkkiä edeltävä teksti.

Koska kirjoitin hiljattain omasta ketiapiinin purkusuunnitelmasta, päätin että nyt on aika kirjoittaa teksti myös lääkeriippuvuudesta yleisemmällä tasolla. Se on suurempi ongelma kuin myönnetään eikä varmaan kukaan tiedä mikä on todellisuus. Itse olen vuosien mittaan tajunnut oman herkkyyden tulla riippuvaiseksi lääkkeistä ja myös taistellut irti monista lääkäreiden määräämistä lääkkeistä ihan itsekseni. Moni ei kuitenkaan välttämättä edes itse tajua omaa riippuvuuttaan, ei myönnä sitä tai ei vain uskalla puhua siitä. 

Erilaiset riippuvuudet

Riippuvuuksia on monenlaisia, mutta tässä jutussa keskityn vain lääkkeisiin liittyviin ja pääosin omiin kokemuksiin. Joitakin lääkkeitä ei edes mielletä riippuvuutta aiheuttaviksi, sanan varsinaisessa merkityksessä. Silti kehosi on niin tottunut lääkkeeseen, että et voikaan helposti lopettaa sen käyttöä kun haluaisit tai ei ole enää tarvetta lääkettä käyttää. Toki tämäkin on henkiökohtaista. Monia psyyken lääkkeitäkään ei kuitenkaan edes suositella lopetettavan liian nopeasti. Elimistön täytyy sopeutua olemaan ilman lääkettä. 

Fysiologinen riippuvuus on tilanne, jossa käyttäjän elimistö on tottunut riippuvuutta aiheuttavaan asiaan, jolloin käytön/toiminnan lopettaminen saattaa aiheuttaa fyysisiä vieroitusoireita. Fyysiseen riippuvuuteen liittyy usein myös toleranssin kasvu, eli pienet määrät riippuvuutta aiheuttavaa ainetta eivät enää vaikuta toivotulla tavalla elimistöön vaan annostusta täytyy kasvattaa. Aina näinkään ei kuitenkaan ole (psyyken lääkkeet), vaan olet ehkä käyttänyt jotain lääkettä samalla annostuksella vuosia, mutta et silti pysty lopettamaan sitä ongelmitta tai ilman mittavia vieroitusoireita. 

Psyykkinen riippuvuus on riippuvuutta mielihyvän tunteeseen tai kokemukseen, jonka jokin asia saa aikaan. Psyykkiseen riippuvuuteen ei liity suoraan fyysisiä vieroitusoireita, mutta psykosomaattisia oireita voi olla, mutta psyykkinem riippuvuus voi olla yhdessä fyysisen riippuvuuden kanssa. Eli voit vaikka pelätä masennuslääkkeen lopettamisen seurauksia niin paljon ettet uskalla lopettaa. Jos sinulle on määrätty jokin unta parantava lääke, voit pelätä nukkumattomuutta tai univajetta niin paljon ettet uskalla tai pysty lopettamaan lääkettä. 

Mistään riippuvuudesta irti pääseminen ei ole helppoa ja se vaatii sekä omalta perheeltä että itseltä hirmuista tahtotilaa ja jaksamista. Vertaistuki ja tuki yleensä olisi tuossa tilanteessa kullan arvoista. Ja se ettei asiaa tarvitsisi häpeillä ja salata. Useimmiten olemme kuitenkin joutuneet lääkekoukkuun tahtomattamme tai jonkin vaikean elämäntilanteen tai sairauden seurauksena. 

Monet eri lääkkeet aiheuttavat erilaisia riippuvuuksia

Itse olen ollut riippuvainen SSRI-masennuslääkkeistä, nukahtamislääkkeistä, rahoittavista, vahvoista kipulääkkeistä ja viimeisenä ketiapiinista, yöunta parantavana lääkkeenä. Ketiapiinin purku on parhaillaan kesken ja se tuntuu olevan näistä ehdottomasti pahin ja vaikein, vaikka sen ei joidenkin lääkäreiden mukaan pitäisi aiheuttaa riippuvuutta. 

Yhdenkään lääkärin tai lääkkeen kohdalla en ole saanut mitään varoitusta riippuvuusriskistä tai toleranssin kasvusta lääkettä aloitettaessa. Kyseessä on kuitenkin useampi lääkäri. Myöskään verikokeita tai muita alkututkimuksia tai seurantatutkimuksia ei näiden lääkkeiden käytön takia/aikana ole tehty. Toki muista syistä on otettu labrakokeita ja EKGtä. Minulla kuitenkin on taustalla sekä sukurasite diabetekseen että sydän- ja verisuonisairauksiin, olen nuoresta asti sairastanut migreeniä, astmaa, bronkiektasiaa ja refluksia sekä myöhemmin sairastunut 2 tyypin diabetekseen, maksa-arvot olleet koholla (rasvamaksa) ja verenpaineet heitelleet puolelta toiselle. Eli tarkkaa harkintaa olisi pitänyt käyttää jokaisen lääkkeen kohdalla. Ainoa mistä joku lääkäri varoitti, on nukahtamislääke, vaikka siitä vieroittautuminen ja sen haittavaikutukset ovat lasten leikkiä tähän ketiapiiniin verrattuna. 

Jos näistä asioista puhuttaisiin avoimesti ja lääkäritkin niin tekisivät, ihmisten olisi helpompi hakea apua sitä tarvitessaan. Eikä ongelmat välttämättä pitkittyisi ja pahenisi häpeän ja salailun takia. Myös se ettei lääkkeistä irrottautumiseen saa juuri mitään tukea saati vieroitushoitoa, vaikeuttaa tilannetta ja pahentaa ihmisten ongelmia. Veikkaan että pitkässä juoksussa tuosta tulee iso lovi valtion kassaan. 

Muita hoitotapoja kuin lääkkeet 

Omasta mielestäni psyyken ja unen häiriöitä hoidetaan ihan liikaa lääkkeillä, kun taustalla voi olla muitakin syitä. Moneen asiaan voi myös vaikuttaa ravitsemuksella ja huolehtimalla riittävästä ravintoaineiden saannista. Taustalla voi myös olla jokin muu sairaus. 

Toki elämässä tulee aikoja, jolloin ihminen on surullinen tai jopa masentunut. Mutta eikö surukin ole normaali olotila, tarvitseeko se lääkitä pois mielialalääkkeillä? Toki jos tila jatkuu pitkään ja muuttuu masennukseksi, on tilanne toinen. Ensisijainen vaihtoehto pitäisi kuitenkin olla keskusteluapu, terapia ja vertaistuki. Usein kuitenkin käy niin että potilas saa pillerireseptin ja resurssien puutteessa muutaman keskustelukerran hoitajan kanssa ja homma on siinä. Tai aina ei välttämättä sitäkään. Lääkkeitä myös uusitaan kuin liukuhihnalta, tarkistamatta edes välillä tarvitseeko potilas vielä lääkkeitä vai olisiko aika lopettaa tai ainakin vähentää lääkkeitä.

Toki masennuslääkkeille ja muille psyyken lääkkeille on tarvetta joidenkin kohdalla, mutta tuntuu että osa ihmisistä tulee vain sairaammiksi pillereitä popsittuaan tai sitten tulee vanhojen ongelmien tilalle uusia .

LIsätietoa masennuksesta:

https://www.puhti.fi/tietopaketit/masennus/

*Puhdin sivuilta löytyy paljon infoa masennuksesta, sen syistä ja hoidosta sekä myös mahdollisuus mitata ilman lääkärin lähetettä masennukseen vaikuttavia asioita verikokein. 

https://track.adtraction.com/t/t?a=1299881114&as=1535154746&t=2&tk=1

Omaa historiaa

Itse elin 2002 vuodesta eteenpäin vuosia sellaisessa pilleripöhnässä etten muista noista vuosista juuri mitään. En myöskään itkenyt, mutta en juuri nauranutkaan, kun masennuslääkkeet veivät terän tunteista. Osan ajasta söin samaan aikaan myös kipulääkkeitä välilevytyrän takia (Tramal, Panacod) sekä rauhoittavia ja unilääkkeitä. Aikamoinen sumennus-coctail. Masennuslääkket määrättiin synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikka myöhemmin olen tajunnut suuremmaksi syyksi ahdistuneisuushäiriön, joka on juontanut juurensa nuoruuden käsittelemättömästä koulukiusaamisesta sekä nuoruuden auto-onnettomuudesta jossa avopuolisoni menehtyi. Kumpaakaan asiaa ei käsitelty mitenkään missään ajallaan, vaan ne patoutuivat sisääni vuosien kuluessa. Poikani syntymä jotenkin laukaisi reaktion, josta en enää omin voimin päässyt yli. 

Lääkkeiden myötä myös painoni nousi reilusti ja kuvaan tuli myös työuupumus sekä stressi. Olin 2006-2010 todella huonossa kunnossa, hirmuisen lääkearsenaalin, stressin ja ylipainon alla. Jäin pois silloisesta työpaikasta ja minut uudelleen koulutettiin eri alalle. Olin kuitenkin niin sairas että ajattelin etten mitenkään pysty saamaan töitä. Pääsin eläkkeelle 2012, 42-vuotiaana, hengityssairauden ja ahdistuneisuushäiriön/masennuksen takia. 

Matka terveempään elämään

Siitä alkoi matkani terveempään elämään. Tiputin yksi kerrallaan pois kaikki vähänkään psyykeen tai keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Pyysin myös kirjaamaan potilastietoihini ettei minulle niitä kirjoitettaisi ilman vakavaa harkintaa. Lääkkeistä vieroituksen tein itsekseni ja sain kyllä mittavia vieroitusoireita, vaikka tein lopetuksen lääkärin ohjeita paljon hitaammin. Mieliala kirkastui ja aloin taas tuntemaan tunteita. Söin myös paljon lisäravinteita ja pistin ruokavalion remonttiin sekä tiputin noin 20 kg painoa. 

Uniongelmat kuitenkin pysyivät ja jossain vaiheessa sain niihin ketiapiinia. Lääkäri kertoi ettei siitä tule mitenkään riippuvaiseksi. Minulla ei kuitenkaan ilmeisesti paljosta lääkkeiden käytöstä johtuen, vaikuttanut edes 200 mg kuin hetken ja annos korotettiin 300 mg:aan. Sillä nukuin, mutta olin aina aamupäivisin hyvin unelias. Olin kuitenkin tyytyväinen kun sain unohtaa uniongelmat. 

Terveyteni on parantunut tässä vuosien kuluessa, mutta myös oma tietoisuus ja tietämys on kasvanut. Sen myötä heräsi halu päästä kaikista turhista lääkkeistä eroon. Olen omakohtaisesti kokenut että ravinnolla ja lisäravinteilla on aivan hirveän suuri merkitys terveyteemme, kuin myös sillä mitä ja miten ajattelemme eli rentoutumisella ja stressittömyydellä. Siksi sain kerättyä voimia aloittaa myös Ketipinorin purku. Se on kyllä ehdottomasti vaikein kaikista koskaan syömistä lääkkeistäni ja matkani on vielä pahasti kesken. Voit lukea aiemman postaukseni aiheesta täältä :

Ketipinor on myös lisännyt tai jopa aiheuttanut minulle levottomat jalat, joihin minulla on myös lääkitys. Kun ketipinorista pääsen eroon, alkaa tuon lääkkeen purku.

Sitten minulla ei ole enää mitään säännöllistä tablettimuotoista lääkitystä. 

Lisätietoa Levottomista jaloista. 

https://www.puhti.fi/tietopaketit/levottomat-jalat/

Lisätietoa unihäiriöistä:

https://www.puhti.fi/tietopaketit/uni-unettomuus-unihairiot/

*Puhdin sivuilta löydät paljon kaikenlaista terveystietoa, kohdasta Tietopaketit sekä erilaisia laboratoriotestipaketteja, jotka voi tehdä ilman lääkärin lähetettä ja joista saa selkeän raportin. Hinnat ovat edulliset ja palveluita lötyy jo useista kaupungeista. Lisätietoa :

https://track.adtraction.com/t/t?a=1299881114&as=1535154746&t=2&tk=1

Mutta teille kaikille, jotka painiskelette näiden samojen ongelmien kanssa, toivon voimia ja jaksamista. On olemassa parempi, iloisempi ja terveempi elämä. Se ei ole helpon tien päässä, mutta se on silti mahdollinen vaihtoehto. Tukeakin kyllä löytyy, kun osaa etsiä oikeasta paikasta. Toivon että tämä tekstini auttaa edes jotakuta hieman eteenpäin tällä tiellä. 

https://paihdelinkki.fi/fi/mista-apua

https://madinfinland.org/tag/laakevieroitus/#

https://www.paihdesairaala.fi/

http://www.sovatek.fi/laitoshoito.html

Ja muistakaa vielä että tämä ei ole teidän vika. Potilaan ei kuulu olla lääkeasiantuntija vaan lääkettä määräävän lääkärin. Teillä jokaisella on oikeus terveeseen ja hyvään elämään, koska se on teidän ainoa elämänne. Ettekä ole yksin ongelmanne kanssa, vaikka ajoittain siltä tuntuukin.

En vielä itse tiedä kuinka kivinen on polkuni Ketipinorin lopetukseen, mutta kerron siitä täällä. 

Ketipinor – myrkkyä nukkumiseen

Lopussa vielä päivitystä tähän tekstiin… Lisätty 14.9.20.

Olen nyt reilu 2 kk vähentänyt systemaattisesti minulle ”unta parantavaksi” – lääkkeeksi määrättyä Ketipinoria. Lähtöannos oli 300 mg ja olen sitä käyttänyt useita vuosia. Psykiatrin mukaanhan siitä ei edelleenkään tule vieroitusoireita ja on muutenkin turvallinen lääke käyttää. 

Tästä olen hyvinkin paljon eri mieltä. Ensinnäkin tuo annos on ollut nukkumiseen ihan liian suuri, mutta olen kyllä kuullut ihmisille määrättäneen vielä suurempiakin annoksia ja sellaisia lääkekoktaileja että hirvittää. 

Haittavaikutuksia

Kun lukee Ketipinorin haittavaikutuksia, ei juuri tarvitse perustella miksi siitä haluaa eroon. Itsellä se on aiheuttanut ainakin painon nousua, aivosumua, uneliaisuutta, muistihäiriöitä ja varmaan oireita joita en vielä ole edes yhdistänyt siihen. Toivon vaan että elimistöni ajan kanssa palautuu. 

Niin ja Ketihän vaikuttaa myös verensokereihin eli ihmettelen että sitä on minulle edes määrätty. 

Alla linkki Fimean pdf – tiedostoon, jossa haittavaikutuksia ym. Ketipinorin riskienhallintasuunnitelman muodossa. 

https://drive.google.com/file/d/1eXSah_Tsd3riGm-Gxfh96MYnBmRlKiaS/view?usp=drivesdk

Lääkkeen purkusuunnitelma

tse siis oma-aloitteisesti aloitin lääkkeen purkamisen. Toki kysyin neuvoa psykiatrilta joka sen oli määrännyt ja pyysin myös jotain lääkettä vieroituksen ajaksi, että saisin edes silloin tällöin nukuttua. Hän kirjoitti doxylamiinia, joka kyllä auttaa nukkumaan mutta väsyttää myös pitkälle aamupäivään. Terveyskeskuksen omalääkärini onneksi antoi selkeämmät ja paremmat ohjeet Ketipinorin vähentämiseen ja kirjoitti Imovanea satunnaiseen käyttöön. 

Tässä linkki juttuun unettomuuden lääkehoidosta, joka poikkeaa aika paljon ainakan oman psykiatrin toimintatavoista. Tosin en kyllä enää hänen palvelujaan tarvitse tai käytä.

https://sic.fimea.fi/arkisto/2016/2_2016/vain-verkossa/unettomuuden-laakehoito

Tuo Imovane on parempi vaihtoehto ja sillä saan edes välillä nukuttua paremmin. Olen nyt 300 mg:sta 100 mg:aan vähentänyt 25 mg per viikko. Viimeinen sata lähtee vielä hitaammin. Kokeilen nyt tiputtaa 50 mg:aan 25 mg per kaksi viikkoa ja vielä viimeiset 50 mg vauhtia 25 mg per kuukausi. Koska olen aiemminkin ikävä kyllä kokenut tämän lääkepurun vieroitusoireiden tuskan, tiedän että pahin on vielä edessä.

Vieroitusoireiden alkua

Nyt vieroitusoireet ovat olleet hyvin epämääräisiä. Veikkaan että ilman lisäravinteita tilanne olisi paljon vaikeampi. Nukun siis nyt minimissään 4-6 h/ yö, kun normaalisti unentarpeeni on vähintään 8h. Eli univelkaa kertyy. Aamuisin en saa nukuttua jalkasärkyjen takia. Täytyy varmaan ottaa vielä enemmäm iltaisin magnesiumia, jos se auttaisi. Ja tämä oire tullut siis Ketipinorin purun takia. Sitten on epämääräisiä oireita: ärtyvyys, haluttomuus ja toisaalta yliaktiivisuus sekä selkäsärky ja ajoittainen päänsärky. Kaikkea en välttämättä ole edes tajunnut vielä. 

Olen kuitenkin päättänyt että tässä jutussa ei ole peruutusvaihdetta eikä vaihtoehtoja. Haluan tuosta myrkystä eroon tuli mitä tuli. Voi olla että uudelleen luonnollisen nukkumisen opetteluun menee kuukausia tai jopa kauemmin. Kirjoitan kyllä tänne missä mennään ja mikä oli lopputulos.

Lisäys 14.9.2020

Olen tutkinut lisää aihetta Ketipinor. Lääkkeen haittavaikutuslista on niin pitkä, että harva jaksaa sitä lukea ajatuksella. Moni vain ajattelee ettei koske minua. Lääkkeen käyttösuosituksissa on myös maininta ettei suositella haittavaikutusten takia unettomuuden hoitoon muuta kuin erityistapauksissa. Ja silloin max annos 200 mg.

Olen tajunnut myös että ennen kuin lääkettä otetaan kenelläkään käyttöön, on monia asioita joita lääkärin pitäisi potilaalta tarkistaa/kysyä sekä punnita riskit ja hyödyt tarkkaan. Tässä joitain, jotka omalla kohdalla toteutuvat ja joista ei kysytty sanaakaan ennen lääkkeen aloittamista tai sen käytön aikana.

Eli näitä ei ole kysytty tai seurattu psykiatrian puolelta mitenkään, enkä ole edes oikeastaan ollut vakituisessa hoitosuhteessa sinne enää pitkään aikaan.

Suvussa esiintyvät sydän- ja verenkiertoelinsairaudet, diabetes tai alttius sille, muut lääkkeet jotka vaikuttavat verensokereihin, maksa-arvot, EKG, verikokeet tai niiden seuranta hoidon aikana.

Toki osa ketiapiinin haittavaikutuksista on hyvin harvinaisia, mutta osa taas verrattain yleisiä. Ja se asiassa hirvittää, että lääkkeen pitkäaikaisvaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu varsinkaan unettomuuden hoidossa. Voiko sen käytöstä jäädä peruuttamattomia vaurioita? Itsellä on EKGssä näkynyt jotain muutoksia, diabetes, paino ei millään laske ruokavaliosta huolimatta, varastorauta-arvot huonot, muistihäiriöitä… Osaa edes mainitakseni. Ja toivon että näistä edes osa katoaa lääkkeen lopetuksen myötä.

Aion itse omalta kohdalta pyytää kaikki paperini ja tutkimustulokseni edeltävältä 10 vuodelta ja katsoa löytyykö jotain yhteneväisyyttä tai yhteyttä Ketipinorin käyttöön. Jos löytyy, täytyy miettiä onko aihetta tehdä valitus hoitovirheestä.

Tässä lista asioista jotka pitäisi tarkistaa ja joista keskustella ennen lääkkeen aloittamista, kopioitu lääkkeen omasta lapusta.

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin otat Ketipinoria, jos:

  • sinulla tai suvussasi esiintyy tai on esiintynyt sydänvaivoja, esimerkiksi rytmihäiriöitä, sydänlihaksen heikkenemistä tai sydänlihastulehdusta, tai jos otat lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa sydämesi sykkeeseen
  • sinulla on matala verenpaine
  • sinulla on ollut aivohalvaus, etenkin jos olet iäkäs
  • sinulla on maksasairauksia
  • sinulla on ollut kouristuksia (epilepsiakohtaus)
  • sinulla on sokeritauti tai suurentunut riski sairastua sokeritautiin. Siinä tapauksessa lääkäri tarkistaa verensokeriarvojasi Ketipinor-hoidon aikana
  • sinulla on aiemmin todettu valkosolujen vähentymistä (mikä on saattanut johtua muiden lääkkeiden käytöstä)
  • olet iäkäs henkilö, jolla on dementia (aivotoimintojen heikkeneminen). Jos tämä koskee sinua, Ketipinoria ei pidä ottaa, koska lääkeryhmä, johon Ketipinor kuuluu, voi dementiaa potevilla iäkkäillä potilailla lisätä aivohalvauksen riskiä tai joissakin tapauksissa kuoleman vaaraa.
  • olet iäkäs henkilö, jolla on Parkinsonin tauti tai parkinsonismia
  • sinulla tai jollakin suvussasi on ollut veritulppia, sillä tämän kaltaisten lääkkeiden käytön yhteydessä voi tulla veritulppia
  • jos sinulla on tai on ollut lyhyitä hengityskatkoksia normaalin yöunen aikana (uniapnea) ja käytät lääkkeitä, jotka hidastavat aivojen normaalia toimintaa (keskushermostoa lamaavia aineita)
  • jos sinulla on tai on ollut sairaus, jossa et pysty tyhjentämään rakkoa kokonaan (virtsaumpi), sinulla on suurentunut eturauhanen, suolentukkeuma tai kohonnut silmänpaine. Joskus näiden syynä ovat tiettyjen sairauksien hoitoon käytettävät antikolinergeiksi kutsutut lääkkeet, jotka vaikuttavat hermosolujen toimintaan.
  • sinulla on tai on ollut alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä.

Tässä lista vain yleisimmistä haittavaikutuksista ja lista jatkuu…

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli 1 käyttäjällä 10:stä):

  • huimaus (voi johtaa kaatumiseen), päänsärky, suun kuivuminen
  • uneliaisuus (tämä voi hävitä Ketipinorin käytön jatkuessa) (voi johtaa kaatumiseen)
  • Ketipinor-hoidon lopettamisesta johtuvat oireet, kuten unettomuus, pahoinvointi, päänsärky, ripuli, oksentelu, heitehuimaus ja ärtyvyys. Asteittainen lopettaminen vähintään 1–2 viikon aikana on suositeltavaa.
  • painonnousu
  • epänormaalit lihasliikkeet. Tällaisia ovat vaikeus liikkeiden aloittamisessa, vapina, levottomuus tai lihasjäykkyys ilman kipua.
  • muutokset tietyissä rasva-arvoissa (triglyseridit ja kokonaiskolesteroli).

Yleiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10:stä):

  • nopea pulssi
  • sydämentykytys, hakkaus tai muljahtelu
  • ummetus, ruoansulatusvaivat
  • voimattomuus
  • käsien tai jalkojen turvotus
  • matala verenpaine, etenkin ylösnoustessa. Tämä voi aiheuttaa huimausta tai heikotusta (voi johtaa kaatumiseen).
  • korkea verensokeri
  • näköhäiriöt
  • epänormaalit unet ja painajaiset
  • lisääntynyt ruokahalu
  • ärtyisyys
  • puhekyvyn ja puheen häiriöt
  • itsemurha-ajatukset ja masennuksen paheneminen
  • hengenahdistus
  • oksentelu (lähinnä iäkkäillä)
  • kuume
  • muutokset veren kilpirauhashormonipitoisuuksissa
  • tietyn tyyppisten verisolujen määrän pieneneminen
  • verestä mitattavien maksaentsyymien määrän suureneminen
  • prolaktiinihormonin pitoisuuden suureneminen veressä. Prolaktiinihormonin pitoisuuden suureneminen veressä voi harvoissa tapauksissa aiheuttaa:
    • rintojen turpoamista miehillä ja naisilla ja odottamatonta maidonvuotoa
    • kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisyyttä naisilla.

Esiintymistiheys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

  • ihottuma, jossa epäsäännöllisiä punaisia läiskiä (erythema multiforme)
  • vakava, yhtäkkinen allerginen reaktio, jossa oireina esim. kuumetta ja rakkuloita iholla, sekä ihon hilseily (toksinen epidermaalinen nekrolyysi)
  • vastasyntyneellä saattaa esiintyä vieroitusoireita, jos äiti on käyttänyt Ketipinoria raskauden aikana
  • aivohalvaus
  • yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (DRESS). Laajalle levinnyt ihottuma, kuume, kohonneet maksaentsyymiarvot, poikkeavat veriarvot (eosinofilia), imusolmukkeiden suurentuminen ja vaikutukset muihin elimiin (yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä eli DRESS tai lääkeaineyliherkkyysoireyhtymä). Jos havaitset tällaisia oireita, lopeta ketiapiinin käyttö ja ota välittömästi yhteyttä lääkäriin tai hakeudu hoitoon.

Onko lääkkeille vaihtoehtoa?

Itse olen sitä mieltä omakohtaisella kokemuksella että sekä unettomuutta että masennusta kannattaa ehdottomasti hoitaa ennemmin ruokavalion ja lisäravinteiden sekä luontaistuotteiden avulla kuin lääkkeillä. Myös puhuminen jollekulle auttaa useasti monta kertaa paremmin. Monet ongelmamme ikävä kyllä voivat johtua ravintoaineiden puutteesta ja kaikkeen on myös omalla mielellämme uskomaton vaikutus. 

Monilla kuten myös aiemmin minulla, unettomuuden ehkä suurin syy on ollut oma pelko ja stressi unettomuudesta eli siitä etten saa nukuttua. Siihen taas voi vaikuttaa vain pyrkimällä vaikuttamaan omaan mieleen ja ajatteluun. Nykyään ajattelen että en kuole jos menee muutama yö huonoilla unilla. Auttaa kyllä huomattavasti, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Itsellä on myös auttanut EFT naputtelu rentoutumiseen ja nukkumiseen/nukahtamiseen. 

http://apuauupumukseen.blogspot.com/p/tunteittein-vapautustekniikat-eli-eft.html?m=1

Minulla on vielä matkaa määränpäähäni, enkä tiedä mitä se tuo tullessaan mutta olen päättänyt selvitä tästä voittajana. En kyllä tämän kokeneena suosittele kenellekään Ketipinorin käyttöä tai muitakaan vastaavia. 

Minulla on vielä matkaa määränpäähäni, enkä tiedä mitä se tuo tullessaan mutta olen päättänyt selvitä tästä voittajana. En kyllä tämän kokeneena suosittele kenellekään Ketipinorin käyttöä tai muitakaan vastaavia. 

Täältä löytyy mielenkiintoisia juttuja:

https://madinfinland.org/tag/laakevieroitus/#

Päivitys 17.9.2020

 Vähensin lääkettä ihan liian nopeassa tahdissa ja sain kaikenlaisia omituisia oireita, sen ohella että nukkuminen kävi vaikeaksi. Eli kun reilu viikko sitten vähensin annoksen 100 mg:aan alkoi esiintyä seuraavaa: aamuyöstä särki jalat, lonkat ja selkä, voimattomuutta lihaksissa, pahoinvointia, itkuisuutta, masennusta, näön sumenemista….

Löysin kokemustietoon perustuvat ohjeet lääkkeen vähentämisestä, Ne olivat huomattavasti hitaammat kuin minkään lääkärin antamat ohjeet. Mutta palasin pakilla kohtaan 150 mg, koska pelästyin vieroitusoireita. Viime yönä nukuin 8 tuntia. Ja nyt tiputan tästä eteenpäin tuon uuden ohjeen mukaan eli 10% per kuukausi. Tässä alla linkki ohjeeseen. Aikaa siihen menee, mutta tuon lääkkeen vaikutukset ovat niin pelottavia, että muuta en uskalla.

https://drive.google.com/file/d/1Fn7HtLOifViAV90JJWwsHyaoUoLe9OpP/view?usp=sharing

VHH Mausteinen omenakakku

Törmäsin Forssan lehdessä omenakakun ohjeeseen ja tuli heti mieleen kokeilla tehdä siitä ketoversio. Kokeilin heti seuraavana päivänä ja tässä lopputulos eli ohje. Omat kuvat kakusta eivät ole kovin hienoja, johtuen siitä että en omista suorakaiteen muotoista sileää lautasta, johon kakku olisi sopinut.

Vhh Mausteinen omenakakku

  • 3 dl mantelijauhoja
  • 2,5 dl lupiinijauhoja
  • 3 rkl psylliumia
  • 1 dl karkeaa pähkinärouhetta
  • 2,5 dl karppisokeria tai muuta makeutusta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl neilikkaa
  • 1 tl kanelia
  • ½ tl muskottipähkinää
  • 1 tl vaniljajauhetta
  • 150 g voita sulatettuna
  • 2 kananmunaa
  • 3 normaalikokoista omenaa, kuorittuna, siemenkodat poistettuna ja pilkottuna.
  • ( sitruunamehua tarpeen vaatiessa omenoiden päälle, ettei tummu)

Sulata voi ja riko kananmunien rakenne. Sekoita kuivat aineet keskenään eri astiassa. Sekoita nämä kaikki yhteen ja lisää myös omenapalat. Sekoita vaikka puulastalla kunnes on hyvin sekaisin. Ei tarvitse vatkainta.

Voitele leipävuoka 24×10 cm tai pyöreä vuoka halka 21 cm. Lisää kakkutaikina vuokaan. Paista noin 175 asteessa uunin keskitasolla noin 40 minuuttia. Tarkkaile ensimmäisellä kerralla ettei pala, uunit ovat erilaisia ja mantelijauho tummuu helposti. Anna jäähtyä vuoassa ja kumoa sitten. Koristele vaikka mantelilastuilla.

Itse tein annoksen 1,5 kertaisena kun oma leipävuoka on noin 28×14 cm kokoinen.

Oikein erinomainen maku, ehkä kaipaa seurakseen vaniljakastiketta.

Koostumus on hiukan hajoavaista, en tiedä miten sen saisi korjattua, mutta maku on hyvä.

Vaniljakastikkeen ohjeen löydät tästä blogista omenapiirakan yhteydestä täältä :

https://noitawoimaa.fi/?p=593

Ja laitan tänne tuon kakun macrot, kunhan kerkiän ne laskea….

Verikokeiden mystiikkaa Osa 1

MITÄ MIKÄKIN LABORATORION LYHENNE TARKOITTAA?

Oletteko te muut joskus yrittäneet tulkita itse verikokeidenne tuloksia? Jos lista on pitkä, on siinä kyllä aikamoinen suomentaminen. Koska itse sain juuri Kantaan viimeisten kokeiden tulokset ja vietin useamman tunnin niitä tulkitessa, päätin kirjoittaa aiheesta blogitekstin.


Toki lääkärinne ainakin pitäisi käydä tulokset kanssanne yhdessä läpi, mutta yleensä unohdat niistä suurimman osan ja osa tuloksista jää silti pimentoon. Eli olisi todella hienoa jos tulosten yhteydessä vaikka Kannassa olisi selvitykset halukkaille tiedonjanoisille, että mitä mikäkin arvo merkitsee. Ja olisi kiva myös jos siellä helposti olisi vertailtavissa omat vanhemmat arvot eli näkisi helposti mitä kehitystä suuntaan tai toiseen on tapahtunut.

No tämä on sitä toiveajattelua. Löysin itse kuitenkin taas kerran Puhdin verkkosivut, josta löytyy tähänkin asiaan runsaasti kansantajuista selitystä. Ja ei, minulla ei ainakaan toistaiseksi ole heidän kanssaan mitään sopimusta mainostamisesta….

Mutta ajattelin siis laittaa vähän näitä labrakoeasioita ja lyhenteitä ylös sekä itseäni että teitä muita ajatellen. Opin samalla itse ja asiat jäävät paremmin mieleen sekä minulla on sitten jatkossa itselläkin paikka josta tarkistaa asiat.

Aloitetaan siis, kerron samalla lyhyesti mitä kokeita missäkin tapauksessa yleensä otetaan ja linkit sitten eteenpäin, jos haluatte lisätietoa. Nämä koskevat lähinnä niitä kokeita mitä otetaan hengitysairailta sekä diabetestä sairastavilta ja sitten jotain yleistä. Ja siis en ole mikään alan asiantuntija, vaan olen hakenut tietoa Puhdin ja Fimlabin sivuilta.

B-TVK Täydellinen verenkuva

Täydellinen verenkuva antaa hyvän yleiskuvan terveydentilasta. Verenkuva tutkitaan silloin, kun halutaan tietoa verisolujen, eli valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden kunnosta.

Verisolut vaikuttavat keskeisesti ihmisen hyvinvointiin, sillä ne ovat vastuussa muun muassa hapen kuljettamisesta elimistössä, immuunipuolustuksesta ja veren hyytymisestä.

Täydellinen verenkuva on hyödyllinen erityisesti, kun halutaan perusverenkuvatutkimusten lisäksi tarkempaa tietoa veren valkosoluista.

Verenkuvan muutoksia on tarpeen selvittää esimerkiksi seuraavien tautitilojen yhteydessä:

anemia
verenvuoto
hemolyysi
vuotohäiriöt
tulehdukset
krooniset taudit

Sisältää:


Hemoglobiini (B-hb)
Hemoglobiini (Hb) eli verenpuna on rautapitoinen happea sitova proteiini. Hemoglobiini muodostaa kolmasosan punasoluista, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on hapen kuljettaminen punasolujen mukana. Sen pitoisuus ilmoitetaan Suomessa yksikössä grammaa per litra (g/l).

Jos hemoglobiiniarvo on alle normaalin, tilaa kutsutaan anemiaksi.

Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua hypovolemiasta (tila, jossa elimistössä kiertävän veren määrä on vähentynyt), polysytemiasta (tila, jossa veren punasolujen määrä tilavuusyksikköä kohti on lisääntynyt liikaa), kroonisesta hapenpuutteesta tai tupakoinnista

( oma huom. Keuhkosairaus…)

Hematokriitti (B-Hkr)
Hematokriitti (hkr) on punasolujen suhteellinen osuus koko veren tilavuudesta. Hematokriitin arvo muuttuu yleensä samassa tahdissa hemoglobiinin kanssa.

Hematokriittiarvoa voi käyttää esimerkiksi liiallisen punasolumäärän eli polysytemian toteamiseen. Polysytemia voi joi johtua veri-, keuhko- tai sydänsairaudesta tai tilapäisestä syystä, kuten oleskelusta ohuessa vuoristoilmassa.

Punasolujen määrä (B-eryt)
B-Eryt-arvo ilmoittaa, kuinka paljon punasoluja on litrassa verta. Sitä käytetään niin sanotun “punasoluindeksin” laskennassa silloin, kun halutaan selvittää tarkemmin anemian syitä.

Punasolujen keskitilavuus (E-MCV)
Punasolujen keskitilavuudesta käytetään lyhennettä MCV, joka tulee englannin kielen sanoista mean corpuscular volume. Sillä tarkoittaa punasolujen keskimääräistä tilavuutta femtolitroissa (fl) mitattuna. Yksi femtolitra on 0.000000000000001 litraa.

MCV:tä tutkitaan kun halutaan tieto anemian syistä. Todettu anemia luokitellaan mikrosyyttiseksi, mikäli MCV-arvo on viitearvoja pienempi, makrosyyttiseksi, jos MCV-arvo on viitearvoja suurempi ja normosyyttiseksi, jos MCV-arvo on viitearvojen sisällä. Luokittelun avulla voidaan selvittää anemian syy.

Muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa MCV-arvoon ovat muun muassa talassemia, alkoholismi, kemoterapia, B12-vitamiinin puute ja foolihapon puute.

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (E-MCH)
MCH (Mean Corpuscular Hemoglobin) kertoo, kuinka paljon yksi punasolu sisältää hemoglobiinia. Yksikkönä käytetään pikogrammaa (pg). Yksi pikogramma on 0.000000000001 grammaa.

MCH-arvoa käytetään anemian tutkimisessa. MCH-arvo on normaalia pienempi, kun kyseessä hypokroninen anemia. Tässä anemian tyypissä verenpunan määrä on vähentynyt suhteellisesti enemmän kuin punasolujen.

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio (E-MCHC)
MCHC (Mean corpuscular hemoglobin concentration) ilmoittaa hemoglobiinin määrän litrassa punasoluja. Jos MCHC-arvo on viitearvoja pienempi, punasolut sisältävät normaalia vähemmän hemoglobiinia ja elimistössä on tällöin raudanpuutostila. Kohonneet MCHC-arvot voivat puolestaan viitata megaloblastisiin anemioihin.

Trombosyytit (B-Tromb)
Trombosyytit eli verihiutaleet osallistuvat veren hyytymistapahtumaan.

Liian vähäinen verihiutaleiden määrä, trombosytopenia, aiheuttaa tavallista helpommin verenvuotoa nenästä ja myös muualta kehosta. Trombosyytit voivat vähentyä useista syistä. Trombosyyttitasoa voivat alentaa muun muassa monet lääkkeet, maksasairaudet, runsas alkoholin käyttö ja lukuisat harvinaiset luuytimen sairaudet.

Trombosyyttien määrä voi kasvaa monissa tilanteissa ilman, että kyseessä olisi varsinainen sairaus. Verihiutaleiden määrä voi lisääntyä muun muassa äkillisten verenvuotojen yhteydessä, tulehdustautia sairastaessa tai raudanpuuteanemiassa.

Erittäin korkeat trombosyyttitasot voivat merkitä luuytimen sairautta. Korkeat arvot lisäävät myös veritulppien riskiä.

Leukosyytit (fB-Leuk)
Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina. fB-Leuk tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä.

Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Tällöin veren valkosolumäärä suurenee. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi. Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Arvoja voivat nostaa esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri. Useissa leukemiatyypeissä valkosolujen määrä nousee selvästi.

Pienentynyttä valkosolujen määrää kutsutaan leukopeniaksi. Jotkut virustaudit saattavat laskea valkosolujen määrää. Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä voi pudota hyvin pieneksi. Myös monet syövän hoidossa käytetyt solunsalpaajat (sytostaatit) voivat vähentää valkosolujen määrää väliaikaisesti.

Leukosyyttien erittelylaskenta (B-Diffi)
Leukosyyttien eli valkosolujen erittelylaskenta selvittää eri valkosolulajien määrän veressä. Laskennassa mitataan sekä solujen absoluuttiset määrät että prosenttiosuudet. Erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun valkosolujen määrä on selvästi suurentunut.

Valkosoluja esiintyy veressä yleensä viittä eri lajia: neutrofiilit (L-Neut), eosinofiilit (L-Eos), basofiilit (L-Baso), monosyytit (L-monos) ja lymfosyytit (L-Ly).

Neutrofiilit (B-Neut ja L-Neut% )
Neutrofiilit ovat tärkein ja yleisin valkosolutyyppi, ja niitä on valkosoluista keskimäärin 55-70 prosenttia. Toisin kuin osa muista valkosoluista, neutrofiilit eivät rajoitu vain tiettyyn osaan verenkiertoa, vaan ne voivat liikkua vapaasti kehon eri kudoksiin.

Neutrofiilien pääasiallinen tehtävä on akuutti tulehdusvaste kudosvaurioon, jossa ne tuhoavat ja syövät vaurioituneen kudoksen ja kehoon tunkeutuvat mikrobit, kuten bakteerit.

Neutrofilia eli suuri neutrofiilien määrä veressä johtuu yleisimmin bakteeri-infektiosta. Muita syitä voivat olla muun muassa sydänkohtaus ja muut infarktit, metaboliset ja endokriiniset sairaudet, veritaudit ja jotkin lääkkeet.

Neutropenia eli neutrofiilien epänormaalin pieni määrä veressä voi johtua joistakin lääkkeistä, virusinfektioista tai veritaudeista. Neutropeniaa sairastavat ovat alttiimpia bakteeri-infektioille. Mikäli tilaan ei kiinnitetä huomiota, se voi muuttua hengenvaaralliseksi.

Neutropenia voi olla akuutti tai krooninen.

Eosinifiilit (B-Eos Ja L-Eos%)
Ihmisen valkosoluista keskimäärin 2-4 % on eosinofiilejä. Niiden määrä veressä voi lisääntyä monista syistä, mm. allergisten reaktioiden (esimerkiksi astma, heinänuha ja nokkosihottuma) loisinfektioiden tai eräiden lääkkeiden vaikutuksesta.

Eosinifiilien vähäinen määrä veressä voi johtua stressireaktiosta, Cushingin oireyhtymästä, steroidien käytöstä, palovammoista ja akuuteista infektioista.

Basofiilit (B-Baso ja L-Baso%)
Basofiilejä on ihmisen veressä 0-1%. Niiden tehtävänä on muun muassa taistella loistauteja vastaan, estää veren hyytymistä ja välittää allergisia reaktioita.

Alhainen basofiilien taso veressä voi johtua vakavasta allergisesta reaktiosta. Alhainen basofiilitaso myös hidastaa infektioiden parantumista. Joissain harvinaisissa tapauksissa liian suuri basofiilitaso voi johtua verisyövistä.

Monosyytit (B-Monos ja L-monos%)
Monosyyttejä on veressä keskimäärin 3-8 %. Ne syövät sisäänsä bakteereja, esittelevät antigeenejä ja hävittävät kuolleiden solujen jäänteitä.

Monosytoosia eli monisyyttien normaalia runsaampaa määrää esiintyy kroonisissa infektioissa.

Lymfosyytit (B-Ly ja L-Ly%)
Lymfosyyttejä on veren valkosoluista keskimäärin 20-30% . Ne osallistuvat mikro-organismien, vieraiden molekyylien ja syöpäsolujen tunnistamiseen ja tuhoamiseen.

Lymfosytoosi eli lymfosyyttien normaalia suurempi määrä liittyy yleensä kroonisiin infektioihin.

Lymfosytopenia eli lymfosyyttien normaalia pienempi määrä liittyy harvoin mihinkään spesifiseen taudinkuvaan. Se voi johtua akuuteista ja kroonisista infektioista tai immuunipuutostiloista.

Maksa-arvot


Maksa-arvoja seurataan ainakin joidenkin lääkkeiden käytön yhteydessä sekä rasvamaksan tai muiden toimintahäiriöiden yhteydessä ( näistä on omakohtaista kokemusta aiemmin, nyt on arvot olleet hyvät pidemmän aikaa)

S -ALAT
ALAT-tutkimus kertoo maksan terveydestä. ALAT on entsyymi, jota pääsee verenkiertoon maksakudoksen soluvaurioissa. Siksi sen perusteella voidaan päätellä maksakudoksen vaurioitumista.

S -ASAT
Aspartaattiaminotransferaasitesti on maksan toimintaa ja vauriota mittaava koe.

Bilirubiini (S-Bil)
S-Bilirubiini-testiä käytetään esimerkiksi maksavaurioiden ja hemolyyttisten anemioiden diagnosoinnissa.

Alkalinen fosfataasi (S -AFOS)
Alkalinen fosfataasi-testiä käytetään maksasairauksien toteamisessa sekä luun aineenvaihdunnan arvioinnissa.

Arvoa kohottavat muun muassa tuumorit, maksatoksiset lääkkeet, hepatiitti, krooninen alkoholismi ja alkoholista johtuva maksakirroosi.

Prealbumiini (S -Prealb)
Prealbumiini kertoo maksan terveydestä ja elimistön ravitsemustilasta.

S -GT
Glutamyylitransferaasitestin avulla saadaan tietoa maksan terveydestä.

Muuta hyödyllistä

CRP (P-CRP)

C-reak­tii­vinen pro­teiini eli CRP on maksan tuottama valkuaisaine, jonka määrä elimistössä kohoaa nopeasti erilaisissa tulehdustiloissa. CRP-tutkimusta käytetään apuvälineenä tulehdusten selvittämiseksi sekä sydän- ja verisuonitaudin riskin arvioinnissa.

Herkkä CRP-tutkimus tehdään henkilölle, jolla on tulehdus, tai jolla sitä epäillään. Vaikeissa tulehduksissa voi esiintyä esimerkiksi kuumetta, palelua, kipua ja tajunnan tason laskua.

Flunssa todetaan yleensä oireiden perusteella, mutta niistä ei voida päätellä, aiheuttiko tartunnan virus vai bakteeri. CRP-tutkimuksen avulla saadaan lisäselvyyttä tähän asiaan sekä siihen, onko kyseessä influenssa.

CRP suurenee paljon bakteerien aiheuttamissa tulehduksissa, mutta virustartunnoissa vähemmän.

Suurimmillaan CRP-arvo on verenmyrkytyksessä.

Useimpia bakteeritulehduksia hoidetaan antibiooteilla. Taudin paranemista seurataan uusilla CRP-tutkimuksilla, jotka osoittavat antibioottien tehon. Jos arvo ei laske, hoito ei tehoa.

Miksi CRP tutkitaan ferritiinin mittauksen yhteydessä?
CRP määritetään myös ferritiinin mittauksen yhteydessä (ks. raudanpuutteen tutkimuspaketti). Ferritiiniarvo nousee usein infektioissa tai muissa tulehduksellisissa tiloissa. Tästä syystä ferritiinipitoisuuden määrityksen yhteydessä tulee määrittää myös CRP.

Yleensä ferritiiniä ei siis kannata määrittää akuutin kuumeisen infektion yhteydessä tai silloin, kun kokee itsensä vielä toipilaaksi.

Mikä vaikuttaa CRP-arvoon?
Lääkkeet. Tietyt lääkeaineet voivat vähentää CRP-tasoja. Tällaisia ovat erät kipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja aspiriini tai statiinit. Tulehduskipulääkkeet ja statiinit pyrkivät vähentämään tulehdusta, mikä vähentää CRP-tasoja.
Vältä mittausta sairaana. Kaikki viimeaikaiset sairaudet, kudosvahingot, infektiot ja muut yleiset tulehdukset nostavat CRP:n määrää. Tutkimukseen saapuvan henkilön on oltava terve, jotta tutkimuksen tulokset ovat luotettavia valtimotaudin ja sepelvaltimotaudin riskin arvioinnissa.
Sukupuolihormonihoito nostaa CRP-pitoisuutta.

Herkkä CRP (S-hsCRP)

Herkkä CRP-tutkimus kertoo elimistön matala-asteisesta tulehduksesta, kun mittaus tehdään tilanteessa jossa elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta. Herkkä CRP mitataan laboratoriossa verikokeena.

Herkkä CRP (C-reaktiivinen proteiini) on tutkimus, jolla tutkitaan tulehdusta

CRP on lyhenne termistä C-reaktiivinen proteiini. CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa. CRP:n määrä kasvaa jo 6–12 tunnissa tulehduksen alusta, mikä tekee sen käyttökelpoiseksi tulehduskokeeksi.

Tulehdus voi syntyä elintapojen seurauksena, kyse voi olla viruksen tai bakteerin aiheuttamasta tartuntataudista tai muusta tulehduksesta kuten esimerkiksi autoimmuunitaudista tai vamman aihettamasta tulehdusreaktiosta. CRP kohoaa myös kudosvaurioissa, kuten sydäninfarktissa.

Raudan puute

Rauta (fS-Fe)
Rautaa tarvitaan punasolujen hemoglobiinin muodostukseen. Lisäksi se toimii monissa entsyymireaktioissa katalyyttinä.Seerumin rauta.

Transferriinin rautakylläisyys (fS-TrFeSat)
Transferriini kuljettaa elimistössä rautaa kudoksiin, jotka tarvitsevat sitä. Tässä testissä tutkitaan, miten suuressa osassa transferriinia on rauta-atomi kiinnittyneenä.

Hemoglobiini ( B-Hb)
Hemoblogiini on rautapitoinen happea sitova proteiini, joka kantaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia takaisin keuhkoihin. Lisäksi hemoglobiini pitää yllä punasolujen muotoa. Hemoglobiinin ansiosta veri saa punaisen värinsä. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

Hemoglobiini (Hb) testataan, kun selvitetään, onko henkilöllä anemia. Raudanpuuteanemia näkyy esimerkiksi kalpeutena ja väsymyksenä. Muita raudanpuutteen oireita ovat hiustenlähtö, voimattomuus ja heikkous, huimaus, jatkuvat päänsäryt, hermostuneisuus tai hengitysvaikeudet.

Raudanpuutetta epäiltäessä on hyvä selvittää myös ferritiini (ensisijainen raudanpuutteen osoittaja) ja tulehdustila, joka vaikuttaa ferritiiniarvoon.

Ferritiini (S-Ferrit)
Ferritiini on raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Se on hyvä elimistön rautavarastojen mittari, ja Väsymys ja vetämättömyys saattavat johtua raudanpuutteesta. Ferritiinin tutkimus ilman lähetettä onnistuu Puhdin kautta; tutkimus kertoo rautavarastoistasi. Mittaamalla ferritiinin (S -Ferrit) arvon selvität elimistön rautavarastojen tilan.

Kuitenkin pelkän ferritiinin mittaamisen sijaan tulisi aina tarkistaa myös täydellinen verenkuva ja herkkä CRP. Ferritiinipitoisuus nousee usein infektioissa tai muissa tulehduksellisissa tiloissa. Täydellinen verenkuva kertoo hemoglobiiniarvon, joka laskee mikäli rautaa ei saada tarpeeksi.sen pieni pitoisuus on merkki raudanpuutteesta.

Huom. täydellisestä verenkuvasta löytyy myös arvoja, jotka kertovat rautavarastoista ja mahdollisesta anemiasta.

Verensokeri/ Diabetes

Verensokeri paastoarvo ( fP-Gluk),

Glukoosiarvo kertoo veren sokeripitoisuuden. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen.

Glukoositesti kertoo verensokerin näytteenottohetkellä. Sokeri on energiaravintoaine, jota keho käyttää polttoaineenaan. Niin lihakset kuin aivotkin tarvitsevat glukoosia toimiakseen.

Glukosin arvo kannattaa tutkia, jos tuntee usein nälkää, heikotusta tai janoa, koska nämä voivat olla merkki korkeasta tai alhaisesta verensokerista. Verensokeriin vaikuttaa ravitsemus ja haiman insuliinihormonin tuotanto. Insuliini säätelee sokerin määrää elimistössä.

Pitkä verensokeri ( B-HbA1C)

Pitkäaikainen verensokeri (B-HbA1c), eli sokerihemoglobiini ilmaisee veren pitkäaikaisen sokeriarvon. Sokerihemoglobiini kertoo diabeteksen kehittymisen riskin. Sen avulla voidaan päätellä, millainen kehitys henkilön verensokerilla on. Omilla elämäntavoilla on mahdollista vaikuttaa sokerin pitoisuuteen.

HbA1c-arvo kuvastaa veren glukoosin eli verensokerin määrää edeltävien 2-8 viikon aikana. Yhden päivän kohonnut verensokeri ei kykene vaikuttamaan pitkäaikaisen verensokerin määrään.

Pitkäaikainen verensokeri on käytännössä punasolujen hemoglobiini molekyyleihin hiljalleen kiinnittynyttä glukoosia. Glukoosin kiinnittymisvauhti on riippuvainen veren yleisestä glukoosin määrästä – sitä tarttuu hemoglobiinimolekyyleihin sitä enemmän, mitä korkeampi verensokeri on.

Kolesteroli/veren rasva-arvot

Kokonaiskolesteroli (fP-Kol)

LDL-kolesteroli (huono) (fP-Kol-LDL)

HDL-kolesteroli (hyvä) (fP-Kol-HDL)

Triglyseridit (fP-Trigly)

https://www.puhti.fi/tietopaketit/kolesteroli/

https://www.puhti.fi/tuote/lipidit/

Immunoglobuliinit

Immunoglobuliini A -tutkimus (IgA)
Immunoglobuliini A on vasta-aine, joka toimii siellä missä se kohtaa ensimmäisenä mikrobin eli hengitysteissä, limakalvojen pinnalla ja ruoansulatuskanavassa. Elimistössä on olemassa monenlaisia vasta-aineita, kuten IgA, IgG ja IgM. Yleisin yhden immunoglobuliinin puutos on IgA-puutos. IgA -tutkimusta käytetään myös osana keliakian tutkimusta.

Immunoglobuliinit ovat vasta-aineina toimivia proteiineja, joiden molekyyli koostuu kahdesta raskasketjusta ja kahdesta kevytketjusta. Ne jakaantuvat raskaiden ketjujen rakenteen perusteella ryhmiin IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM.

IgA-testi voi auttaa lääkäreitä diagnosoimaan immuunijärjestelmään, suolistoon, maksaan, munuaisiin ja luuytimeen liittyviä ongelmia. Sitä käytetään myös arvioimaan autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa, lupusta ja keliakiaa.

Henkilöillä, joilla on synnynnäisesti alhainen IgA-taso tai IgA:n puutos, on lisääntynyt riski autoimmuunisairauksiin, infektioihin, astmaan ja allergioihin.

Munuaiset

Kreatiini (P-Krea)
Kreatiniiniarvon perusteella arvioidaan munuaisten toimintaa.
Lihaksissa on kreatiniinia ja kreatiinifosfaattia, jotka ovat tärkeitä lihassolujen energian tuottamisessa. Energia-aineenvaihdunnan reaktioissa kreatiinista muodostuu kreatiniinia.
Elimistö ei kykene hyödyntämään kreatiniinia, joten se siirtyy veren ja munuaisten kautta virtsaan ja ulos kehosta.
Muodostuvan kreatiniinin määrä riippuu lihasten massasta.
Kreatiniinia on kehossa enemmän miehillä, koska heillä on luonnostaan naisia enemmän lihaksia. Hyvin lihaksikkaalla miehellä kreatiniiniarvo voi olla yli viiterajojen, vaikka munuaisten toiminta olisi normaalia.
Erityisen korkea kreatiniiniarvo voi merkitä sitä, että munuaiset eivät kykene poistamaan ainetta elimistöstä.

Pt-GRFeEPI

GFR-tutkimusta käytetään yleensä munuaisten kroonisen toiminnanvajauksen arviointiin. Myös henkilöille, joilla on sairaus, joka voi vaikuttaa munuaisten toimintaan, kuten diabetes, korkea verenpaine tai sydänsairaus, voi tutkimuksesta olla apua.

Lisäksi GFR-tutkimusta suositellaan lääkehoidon aloittamisen tai lääkeannoksen suurentamisen yhteydessä, etenkin riskipotilaiden kohdalla.

Munuaisten tulisi tutkimusta käytettäessä olla vakaassa tilassa, koska tutkimus ei sovellu munuaisten äkillisen vajaatoiminnan arviointiin. GFR-seurannan avulla munuaisten vajaatoimintaa voidaan kuitenkin ehkäistä.

Muita hyödyllisiä arvoja

Kalium (P-K)

Kalium on veren suola, joka on elimistölle välttämätön.
Kalium osallistuu sydämen, lihasten, munuaisten ja keskushermoston aineenvaihduntaan sekä hermoimpulssin siirtoon.
Kaliumin puute voi aiheuttaa sydämen laajentumisen ja lopulta väsymisen, jolloin sydämen supistuskyky heikkenee.
Elimistö ei itse tuota kaliumia, joten sitä on saatava ravinnon kautta.

Natrium ( P-Na)

Natriumia saadaan pääasiassa ravinnosta ruokasuolan tai suolaa luonnostaan sisältävien ruokien mukana. Ravinnosta saatava natrium ei kuitenkaan juuri vaikuta veren natriumarvoon, sillä munuaiset poistavat ylimääräisen suolan.
Munuaiset säätelevät hormonien avulla ja välityksellä natriumin pitoisuutta veressä.
Natrium on tärkeimpiä elimistön nesteiden suoloja. Sopiva veren ja muiden nesteiden natriumpitoisuus on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.

Kilpirauhasarvot

Kilpirauhasasiat ovat niin mutkikkaita ja kinkkisiä että tähän laitan vain linkin lisätietoihin, josta löytyy myös tietoa noista labrakokeista ja niiden lyhenteistä.

Tyreotropiini (S -TSH)
Tyroksiini, vapaa (S-T4-V)
Trijodityroniini, vapaa (S -T3-V)
S -TPOAb.

Linkit:

KIrjoitan myöhemmin jatko-osan tähän, jossa paneudutaan syvemmin vitamiineihin ja hivenaineisiin sekä siihen mitä niiden tasoista voidaan mitata verikokein.

Tässä jutussa olevien tietojan lähteenä on

Tuolta sivuilta löydät myös paljon lisätietoa laboratoriokokeista ja niiden suositusrajoista ym. ym. Otan myös mielellään palautetta vastaan, jos täällä on jotain virheitä tai muuten kommentoitavaa.

Keto-omenamurupiirakka (pellillinen)

Koska en tälläkään kertaa löytänyt omaan makuun sopivaa omenapiirakan ohjetta, päätin kehittää sen itse. Tykkään hirveästi piirakasta jossa muruja päällä ja aiemmin käytin kauraa. Nyt piti keksiä vaihtoehto sille. Tässä siis ohje koko pellilliseen keto – omenamurupiirakkaa. Puolittamalla saat sopivan annoksen pyöreään ns. peruspiirakkavuokaan. Ja tämä on kyllä niin hyvää, että kelpaa ihan kelle vaan. Jos ette kerro että on sokeriton tai keto, sitä ei kyllä huomaa…  parempaa kuin perinteinen… 

Keto-omenamurupiirakka (pellillinen) 

Pohja:

300g pehmeää huoneenlämpöistä voita

2-3 dl erytritolia (karppisokeri) 

3 kananmunaa

2 prk (300g) Creme Fraichea ( ranskan kerma) 

3 rkl psyllium

3 tl leivinjauhetta 

1-2 tl kanelia

3 dl mantelijauhoa

2 dl lupiinijauhoa (Foodin) (tilalla voi käyttää myös mantelijauhoja, mutta makua ja koostumusta en ole siten mitannut) 

1 dl kookosjauhoa

Täyte:

Noin 10 keskikoista omenaa

Kanelia 

Erytritolia 

Muruseos:

100g voita sulatettuna

0,5-1 dl erytritolia

2 dl mantelijauhoja

1dl mantelilastuja

  • Vatkaa pehmeä voi ja erytritoli vatkaimella hyvin. Lisää kananmunat seokseen yksitellen hyvin sekoittaen. 
  • Yhdistä kuivat aineet toisessa astiassa ja sekoita ne. 
  • Lisää vuorotellen kuiva-aineseosta ja ranskankermaa taikinaan sekoittaen välillä. Tarkista lopuksi että koko seos on kauttaaltaan hyvin sekoittunut. 
  • Voitele korkeareunainen uunipelti pohjalta ja reunoista tai käytä leivinpaperia. 
  • Nostele taikina pellille ja painele se tasaisesti pohjalle ja reunoille jonkin matkaa. 
  • Poista omenista siemenkodat ja siivuta ne. Tähänkin on olemassa työväline joka tekee tuon kaiken yhdellä painallukselle. Jos omenat meinaavat ruveta tummenemaan tätä tehdessä, ripottele päälle hiukan sitruunamehua. (Tai voi teettää tämän homman apukokilla sillä aikaa kun teet taikinaa 🤣) 
  • Lado omenasiivut taikinan päälle pellille, ripottele päälle makusi mukaan kanelia ja erytritolia. Itse käytin reilusti kanelia… 
  • Tee halutessasi muruseos tai voit myös jättää sen pois. 
  • Sulata voi, lisää siihen muut muruseoksen aineet ja sekoita hyvin, joko käsin tai vatkaimella. 
  • Lisää muruseosta sinne tänne omenien päälle. 
  • Ja piirakka uuniin. Paista 175 asteessa noin 35 minuuttia uunin keskitasolla. Kannattaa ensimmäisellä kerralla seurata paistumista, koska uunit ovat eri tehoisia ja mantelijauhot varsinkin voivat palaa herkästi. Jos tulee ongelma ja piirakka ei ole vielä kypsä mutta meinaa tummua liikaa, laita folio päälle. 

Ja tästähän voi osan pakastaa tarvittaessa. Kotimaisia omenia ei tarvitse kuoria. 

Tarjoile joko sellaisenaan, itse tehdyn vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai ketojäätelön kanssa. 

Tässä vielä vähän tarvikelinkkejä eli leivontatuotteita, kannattaa tehdä hintavertailua …..

https://www.tupalanmaenpuoti.com/tuote/17530683

http://hyvinvoinnin.fi/collections/foodin?q=&hPP=32&idx=shopify_products&p=0&fR%5Btags%5D%5B0%5D=Leivontatuotteet&gclid=Cj0KCQjw1qL6BRCmARIsADV9JtZOufohWkLm8KeDg2SIWmMkxPqUyNFWALLF2fzj0vzJOWc3bXY4TB4aAvjDEALw_wcB&is_v=1

https://www.fitnessfirst.fi/tavoitteeni/ketogeeninen-ruokavalio.html

Omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta

Ravintosisältö koko piirakkaan

(laskettu FatSecredin ohjelmalla)

Suurin hiilihydraattien lähde ovat omenat ( 147g), ja siihen varmaan vaikuttaa myös mitä lajiketta käyttää.

Energia 22673 kJ
Rasvaa 483,39g
Tyydyttyneitä rasvahappoja 281,738g
Kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 5,125g
Monityydyttymättömiä rasvahappoja 2,365g
Hiilihydraatit 183,04g
Sokereita 134,65g
Kuitua 78,6g
Proteiinia 82,05g
Suola 0,54g

Ohje helppoon vaniljakastikkeeseen. 

Tästä tulee melko iso annos, eli vajaa litra. 

  • 6dl kuohukermaa
  •  (voi käyttää osan myös maitoa) 
  • 4 munan keltuaista
  • 2 rkl erytritolia tai maun mukaan steviaa 
  • Ripaus aitoa Vaniljajauhetta tai vanilja-aromia
  • 25-50g voita
  • Itse olen vielä laittanut 1 tl perunajauhoa, vaikk on kiellettyjen listalla muuten. 

Laita kaikki aineet kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä koko ajan pohjia myöden sekoittaen, kunnes alkaa pulpahdella. Älä anna kiehua. Nosta pois levyltä ja anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä sitten jääkaapissa kylmäksi. Säilyy hyvin muutaman päivän jääkaapissa. Jäähtyessään muuttuu paksummaksi ja keltaisemmaksi. 

Miten minusta tuli kokemustoimija

Tänään on tarkoitus kertoa, miten elämä on kuljettanut minut tähän kevääseen ja kesään ja miten minusta tuli kokemustoimija. Olen oppinut elämään täysillä ja rohkeudella vasta pikku hiljaa täytettyäni 40 vuotta. Siihen asti on elämääni ohjaillut paljon menneet tapahtumat elämässäni ja niiden myötä tulleet pelot. Täytin siis 50v tämän vuoden alussa. 

Matkan alkutaipale

Matkalle

Kerron nyt tiivistetyssä muodossa elämäni alkutaipaleesta. Tästä tarinasta puuttuu paljonkin yksityiskohtia. Keskityn nyt niihin asioihin, jotka ovat eniten arpeuttaneet mieltäni matkan varrella. Myöhemmin voin kertoa tarkennusta aiheittain. 

Eli synnyin keskosena, minkä takia keuhkoni olivat heikommat jo alkujaan. 2-vuotiaana sairastin pahan keuhkokuumeen, mistä alkoi infektioiden ja sairaalareissujen kierre. Olin lapsena ja nuorena todella hiljainen ja ujo. Luin paljon ja pärjäsin koulussa hyvin. 

Liikunta ei koskaan kuulunut lempiaineisiini, koska en pystynyt liikkumaan kuin muut. Sitä vastoin lempiaineita olivat matikka, kuvaamataito ja käsityöt. Olin perheemme ainoa lapsi, enkä oppinut pitämään puoliani sosiaalisissa tilanteissa. Minua kiusattiin koulussa ja varsinkin yläasteella se kävi aikamoisen rankaksi. Ei fyysisesti mutta henkisesti. Olin aikamoisen masentunut ja ahdistunut yläasteaikaan. En myöskään juuri käynyt missään, koulun discoissakin tuli vain paha mieli, kun siellä oli samaa jengiä kuin yläasteellakin.

Oma elämä

Ensimmäinen harppaus omaan elämään oli kun lopetin ensimmäisen vuoden jälkeen lukion ja välivuoden jälkeen menin ammattikouluun autopuolelle. Olin myös saanut ajokortin ja auton tuon välivuoden aikana eli elämä alkoi maistumaan elämältä.

 Ensimmäisen poikaystäväni tapasin muistaakseni 17-vuotiaana, kirjekaveruuden pohjalta. Tuostakin suhteesta jäi yksi iso arpi minuun, koska se loppui niin, että tyyppi vain jätti ilmoittamatta itsestään yhtään mitään. Se onnistui, koska hän asui kauempana. Tosin joskus myöhemmin tapasin hänet uudelleen ja silloin suhteen lopetus sujui hieman fiksummin. Mutta rikkinäiselle minuudelleni tuo oli taas yksi iso lovi lisää. Näiden lovien paikkaaminen kesti vuosikausia. 

Muutin kotoa 19-vuotiaana ja nuorena miessuhteita tuli ja meni, samoin kuin asuinpaikka vaihtui tiheään. Jälkeenpäin katsottuna olin aika tuuliajolla. Nuorena yritin unohtaa koko sairauteni ja elää kuin sitä ei olisikaan.  Opiskelin myös autoteknikoksi ja tein koko työurani autovaraosamyynnin eri tehtävissä.

24-vuotiaana tapasin Tommin, jonka kanssa elin onnellisesti 1,5 vuotta. Meillä oli perheenperustamissuunnitelmia ja kaikki näytti hienolta, kunnes yksi lauantai-ilta muutaman kilometrin päässä kotoa rattijuoppo ajoi päin autoamme noin 80 km/h nopeudella. Tommi kuoli myöhemmin sinä iltana saamiinsa vammoihin ja itse sain vain muutaman kuhmun. Onneksi koirani Lady selvisi myös säikähdyksellä. Se antoi voimia nousta aamuisin ylös. Myös Tommin äidin Annelin ystävyys oli tärkeä. Ikävä kyllä Annelikin menehtyi myöhemmin tapaturmaisesti. 

Elämä jatkuu tragedioiden jälkeen

My road

Yririn skipata tuonkin tapahtuman ja jatkaa elämää kuin ennenkin. Se ei  vain oikeasti onnistunut kunnolla. Selvittämättöntä kuormaa oli niin paljon. 2000 vuonna muutin Kanta-Hämeeseen uuteen avosuhteeseen. Ostimme talon ja aloin odottaa poikaani. Odotusajan lopulla ahdistus alkoi painamaan todella. Pelkäsin synnytystä ja pelkäsin vastuuta lapsesta. Poika syntyi sektiolla ja minulla todettiin synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Sain masennuslääkkeet ja rauhoittavia. Naimisiinkin mentiin siinä välillä.

Tässä vaiheessa pääsin myös terapiaan, jossa käytiin tuo kolaritilanne läpi. Mutta silti kiusaaminen ja muut asiat jäivät käsittelemättä tuolloinkin. Olin aikamoisessa usvassa pojan ensimmäiset vuodet. Myös fyysinen terveyteni heikkeni ja ylipainoa kertyi. Jossain vaiheessa ennen kuin täytin 40v, todettiin 2-tyypin diabetes, rasvamaksa ja verenpaine. 

Pääsin uudelleen koulutettavaksi 2008-10 ja valmistuin Kiipulasta digitaalisen viestinnän datanomiksi. En kuitenkaan valmistuttuani saanut töitä, joten laitoimme eläkepaperit vetämään. Keuhkolääkäri oli sitä mieltä, että pelkästään keuhkojeni takia kuuluisin eläkkeelle ja lisänä oli vielä psykiatrin lausunto. Pääsin eläkkeelle 2012.

Uusi alku eläkeläisenä

Aloin selvittämään omaa sairaushistoriaani, lukemaan ravitsemuksesta ja terveysasioista. Pikku hiljaa sain sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa paremmaksi. Olin ollut eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa mukana kauan ja sen loputtua mietin nyt, että mikä olisi aihe joka kiinnostaisi.

 Olen todella tyytyväinen siihen että pääsin eläkkeelle, koska se tuo elämääni vapautta tehdä mitä haluan, silloin kun haluan, siten kuin haluan. Se antaa myös mahdollisuuden levätä riittävästi ja elää stressittömämpää ja näin myös terveempää elämää.

2015 menin ensimmäisen kerran Hengitysliiton valtakunnalliseen vertaistapaamiseen ja tapasin muita bronkiektasiaa sairastavia. Se avasi ihan uuden maailman eteeni. Tuolloin perustin myös facebookiin suljetun ryhmän bronkiektasiaa sairastaville. Ryhmä toimii hyvin aktiivisena edelleen ja on kasvanut alun muutamasta ihmisestä noin pariin sataan ryhmäläiseen. Kiinnostuin muutenkin tuolloin Hengitysliiton toiminnasta ja hain mielenkiinnosta heidän kokemustoimijakoulutukseen. 

Kokemustoimija

Tuolloin vielä epäilin pystynkö edes toimimaan kokemustoimijana kiusaamisen jättämän esiintymispelon vuoksi. Jännitin ihan hirveästi jokaista esiintymistä toisten edessä. Mutta onneksi en luovuttanut, vaan kävin koulutuksen ja ajattelin että katson mitä se tuo tullessaan. 

Tuon koulutuksen myötä ajauduin myös paikallisen Hengitysyhdistyksen toimintaan mukaan. Perheeseemme tuli myös avioero vuonna 2015. Osin sekin juonsi juurensa siitä, että olin vihdoin alkanut löytää oman itseni, vahvuuteni ja rohkeuteni. Oli pakko ottaa askel irti vanhasta elämästä, vaikka pojan takia en sitä olisi halunnutkaan tehdä. Podin myös syyllisyyttä tästä askeleesta, vaikka sitä ei ulkopuolinen olisi ymmärtänytkään. Onneksi syyllisyys hellitti osin paikallisen Eroryhmän tuen myötä. Tapasin myös vuoden 2016 alussa nykyisen avomieheni.

Uusia tuulia 

Vapaaehtoistyö hengitysyhdistyksessä toi kaikenlaisia kohtaamisia ja aloin myös viritellä kokemustoimijauraani. Alkuun olin Elävänä kirjana muutaman kerran. Tein myös joitakin keikkoja lähihoitajaopiskelijoille. Tuolloin vielä jokainen esiintyminen jännitti tavattomasti. Aloin myös vertaisohjaajaksi Hengitysliiton Kanta-Hämeen harvinaisten ryhmälle ja siitä rohkaistuneena myöhemmin ohjaamaan myös uniapneavertaisryhmää Forssassa. Nämä kaikki toivat lisää rohkeutta. Pikku hiljaa huomasin ettei esiintyminen ollutkaan niin hirveää. Myönsin itselleni että minähän jopa pidän siitä. 

Muutamien viime vuosien aikana olen saanut paljon uusia ystäviä ja tuttuja näiden vapaaehtoistehtävien myötä. Sekä myös runsaasti positiivista palautetta. Olin muutaman vuoden paikallisen hengitysyhdistyksen sihteeri ja tiedottaja. Kokemustoimijatehtävät ovat myös lisääntyneet. Tämän vuoden alussa tulin raskaan päätöksen eteen ja irtisanouduin tehtävistäni paikallisyhdistyksessä. Se oli minulle oikea päätös, vaikka tunsinkin ikäänkuin pettäväni yhdistyksen jäsenistön. Tilanne yhdistyksen sisällä oli kuitenkin ajautunut siihen pisteeseen ettei ollut muuta vaihtoehtoa. 

Jonkin ajan kuluttua myös tajusin miten suuri kivi oli vierähtänyt harteiltani ja sydämeltäni ja tuntui että pystyn taas hengittämään. Nyt vasta jälkeenpäin tajuan että tilanne oli myös vaikuttanut terveyteeni.  Omalla kohdalla stressaavimpia asioita ovat epäselvät ja selvittämättömät asiat. Vaikka päätös joskus olisi vaikea ja ahdistava, on se parempi kuin epäselvä tilanne. Asiasta voi päästää ikään kuin irti, kun se on päätetty.

Vertaisohjaaja ja kokemustoimija

Jatkan edelleen Hengitysliiton kokemustoimijana, vertaisohjaajana sekä verkkovertaisohjaajana. Kokemustoimijuus ja vertaisohjaajan tehtävät ovat omalla kohdallani kirjaimellisesti muuttaneet elämäni. Minulle se että olen aina vain avoimemmin kertonut muille oman historiani ja tarinani, on ollut suunnaton kasvun paikka. Joka kerta se on antanut minulle uutta voimaa ja voima moninkertaistuu, kun omista kokemuksista on hyötyä muille. En olisi koskaan uskonut kokemustoimijakoulutukseen hakiessani, miten paljon se vie minua eteenpäin elämässä. 

Toki vieläkin jännitän esiintymisiä, mutta toisaalta myös odotan niitä innolla. Vihdoin olen sisäistänyt sen, ettei nuorena koettu kiusaaminen määritä tai rajoita minua. Koska meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä elettävänä, ei kannata hukata sitä. Jokainen kun oppisi arvostamaan omaa itseään niin paljon, että pystyisi elämään juuri niin kuin syvällä sisimmässään haluaa. Ei kenenkään toisen arvojen, tahdon tai odotusten mukaan. Ja koskaan ei ole liian myöhäistä, on sitten 20v tai 80v. Jokainen päivä on oikeasti mahdollisuus tehdä ihan mitä tahansa. 

Toki nykyään puuhailen paljon muutakin kuin nuo vertaisohjaaja/kokemustoimijahommat ja tämä blogi on yksi asia. Tuntuu vain, että on niin paljon sanottavaa ja tehtävää ettei tunnit riitä. Mutta tämä kevät on myös opettanut vähän hidastamaan. Tällä hetkellä taidan olla lomamoodissa, koska en viitsi tehdä mitään ylimääräistä mikä ei oikeasti huvita… 

Ja mikä sitten huvittaa on tietenkin käsityöt, ulkoilu ja kirjoittaminen. Vasta viimeisen vuoden aikana olen tajunnut tämän kirjoittamisen olevan lähellä sydäntä. Tuntuu että tämä vuosi 2020 on tuonut paljon kaikkea uutta, muutakin kuin koronan. Ja niin kauan kuin on elämää on toivoa. 

Linnanneito 50 v

Toivon vaan että kansa vielä jaksaa lukea blogeja, koska itse vasta tajusin rakastavani kirjoittamista.

Täältä löydät tietoa kokemustoiminnasta:

Kokemustoimintaverkosto

Täältä löydät tietoa Hengitysliiton kokemustoimijoista: ( oma profiilini on päivitettävänä)

https://www.hengitysliitto.fi/fi/tukea-sinulle/vertaistoiminta/kokemustoimijat

Täällä vielä tietoa Kokemusasiantijoista (KoKoA ry):

KoKoA ry

Elämää refluksin kanssa

Kuumuus rupeaa näemmä sulattamaan aivoja, kun jo aiemmin mietityt aiheet on hävinneet päästä. Refluksi on kuitenkin seuralainen, jonka kanssa olen kulkenut lapsesta asti ja matka jatkuu. 

Olen kärsinyt refluksista ilmeisesti lapsesta asti. Joskus murkkuiässä se todettiin tähystyksellä ja ph-mittauksella, joka siihen aikaan tehtiin sairaalassa. Nykyäänhän tutkimuksen seuranta tehdään kotona. Olin noin 15-vuotias kun tehtiin ensimmäinen mahaportin kiristysleikkaus (Nissenin fundoplikaatio) Lastenklinikalla Helsingissä. 

Se olinko kärsinyt vaivasta jo lapsesta asti, on mysteeri. Monilla hengityssairailla on tuo refluksi kylkiäisenä, mutta se kumpi on ollut ensin, on kysymysmerkki. Hoitamaton refluksi voi kuitenkin pahentaa hengityssairauksia. Tuohon aikaan muuta lääkettä refluksiin ei ollut kuin Gaviscon, jota on vieläkin saatavana ilman reseptiä apteekista. Gavisconia on nykyään joko purutabletteina tai nestemäisenä, joka oli ainoa vaihtoehto 80-luvulla. 

Täältä löydät lisää tietoa refluksista

https://www.terveyskyla.fi/vatsatalo/sairaudet/yl%C3%A4vatsavaivat/palleatyr%C3%A4-ja-refluksitauti

https://www.puhti.fi/tietopaketit/narastys

Täältä löytyy paljon tietoa siitä miten refluksi vaikuttaa muihin sairauksiin ja paljon paljon muuta. 

https://www.refluksi.fi

Leikkaus auttoi, mutta kuinka kauan? 

Leikkaus toki auttoi ja sai myös olla tarkkana sen jälkeen syömisen kanssa, koska jos unohti pureskella ruoan tarpeeksi hyvin, se jäi ikävästi siihen kiristettyyn kohtaan jumiin. Eli hotkia ei auttanut. Vuosien kuluessa vaiva kuitenkin palasi eli mahaportti väljistyi uudelleen. 

Itse olen tullut siihen tulokseen että vuosia syömäni teofylliini-astmalääke vaikutti asiaan, kuten myös jatkuva yskiminen. Jossain vaiheessa tuo teofylliini lopetettiin kun asiaa kyselin keuhkolääkäriltä, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Seuraavassa oireita mistä huomasin vaivan palanneen. 

Refluksin oireita ( ilman närästystä)

Useasti refluksi aiheuttaa oireena närästystä, kun ruoka nousee mahalaukusta ylös. Ei kuitenkaan läheskään aina. Minua on vuosien aikana harvoin varsinaisesti närästänyt, mutta jos menen ruokailun jälkeen makuuasentoon, ruoat ja juomat vain pyrkivät ylös. Useasti olen herännyt siihen että vedän ylös tulevaa ainesta henkeen ja nenään, mikä on todella ilkeä tapa herätä. Kurkkua ja nenää kirveltää ja yskittää. Itsellä varmempi merkki on aina ollut äänen käheys aamulla, nenän tukkoisuus ja ärsytysyskä yöllä sekä kurkkukipu aamuisin. Jos tätä jatkuu, seirauksena voi olla keuhkokuume tai muu hengitystieinfektio. 

Raskausaikana refluksi äityi varsin kamalaksi, kun kasvava vatsa painoi ruokaa ylöspäin vielä normaalia enemmän. Silloin oli melkeimpä ainoita aikoja, kun minua myös närästi. Jouduin tekemään tolkuttomia tyynyvirityksiä sänkyyn, että pystyin edes nukkumaan loppuraskausajasta. Tästä taas seurasi hirveät selkäkivut, muutaman kerran jopa ihan tolkuton kramppi. Eli loppuraskausaika ei ollut mitään juhlaa ja myös hengitysoireet pahenivat. Siitäkin kuitenkin selvittiin, mutta selkeästi kävi ilmi, että varsinkin vatsanalueen ylipaino lisää refluksioireita ( kuten raskauskin).

Toinen mahaportin korjausleikkaus

Reilu 10 vuoden kuluttua leikkauksesta todettiin mahaportin löystyneen uudelleen. Sinnittelin haponestolääkkeillä ja muilla konsteilla vuosia, mutta sitten alkoivat hengitystieinfektiot lisääntyä. Päätettiin kiristää uudelleen. Vuonna 2007 siis tehtiin Hämeenlinnassa toinen leikkaus. 

Leikkaus piti tehdä tähystysleikkauksena, mutta monista syistä kesken operaation siirryttiin avoleikkaukseen. Näitä syitä olivat runsaat kiinnikkeet edellisen leikkauksen jäljiltä sekä rasvamaksa, joka peitti näkyvyyden, koska minulla oli ylipainoa tuolloin runsaasti. Ylipaino myös varmaan edes auttoi oireiden lisääntymistä. Leikkaus kesti kauan, enkä ihan sujuvasti meinannut herätäkään. Loppu hyvin kuitenkin ja pääsin kotiin toipumaan pitkä rivi niittejä keskellä vatsaa, mikä ei ollut ollenkaan mieluisa yllätys. 

Auttoiko toinenkaan leikkaus? 

Jonkin aikaa vaivat pysyivät poissa ja mahaportti tiukkana, mutta tällä kertaa varmaan jo noin viiden vuoden kuluttua ongelmat palasivat. Söin sitten haponestolääkkeitä ja iltaisin Gavisconia. Lisäksi vältin iltasyömistä ja sängyn pääpuoli oli kohotettu. Ensin käytin tyynyjä, sitten sain sähköisen päädyn kohottajan sairaalan apuvälinelainaamosta. Tämänkin saatavuuden selvitin itse ja pyysin lääkäriltä sinne lausunnon. Kukaan ei koskaan terveydenhuollosta kertonut, että tälläisiäkin apuvälineitä voi saada lainaan. Gavisconin otin myös oma-aloitteisesti käyttöön, koska pelkät haponestolääkkeet eivät auttaneet varsinaisesti takaisinvirtaukseen ja tästä kertoi ärsytysyskä öisin. Gavisconin myötä yskä hävisi. 

Ruokavaliomuutos  ja lääkkeet pois

Sitten minulle alkoi selvitä haponestolääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitat ja verikokeissa kävi myös ilmi, että omat ferritiiniarvoni ovat alhaiset (33). PItkän aikaa oireilleet levottomat jalkani todennäköisesti johtuivat tästä. Monen muun asian kannustamana koitin jo kesällä 2019 lopettaa Nexiumin todella hitaasti. Silloin en vielä ollut vhh-ruokavaliolla, joten lopputulos oli että oireet palasivat. 

Löydät aiemmat postaukseni ruokavaliomuutoksista täältä:

https://noitawoimaa.fi/?p=440

Aloitin uudelleen haponestolääkkeen (Nexium)  20mg /vrk. Syksyllä 2019 kuitenkin muutin ruokavaliota ja aloitin myös uudelleen haponestolääkkeen alasajon. Tein sen niinkin hitaasti, kuin 1 tabletti per vko per kuukausi eli aikaa meni noin puoli vuotta. Maitohappobakteereita olin käyttänyt jo aiemminkin, mutta lisäsin lisäravinteisiin vielä ruoansulatusentsyymit. Alkuvuodesta 2020 pääsin irti Nexiumista ja olen ollut ilman sitä kohta puoli vuotta. Gavisconia käytän vielä iltaisin, mutta yritän uskaltaa luopua myös siitä. Ajattelin ottaa piihappogeelin sen tilalle käyttöön. Sängyn pääpuolen olen kohottanut isoilla tyynyillä, mikä on toiminut ihan hyvin. Ja iltaisin yritän olla syömättä myöhään. Mitään oireita ei ole tullut, ei myöskään ainuttakaan hengitystieinfektiota tai muuta bronkiektasian tai astman pahenemisvaihetta puoleen vuoteen. 

En ole uskaltantu koronatilanteen takia käydä/pyytää verikokeita, että tietäisin onko ferritiiniarvo noussut. Toivon myös, että Well02 käyttö hengitysharjoituksiin voisi vaikuttaa myös mahaportin lihaksiin positiivisesti. Myös painon pudotus pikku hiljaa vhh- ruokavalion myötä todennäköisesti vaikuttaa positiivisesti. 

Alla linkki haponestolääkkeiden vaikutuksiin sekä luonnonmukaisiin ohjeisiin refluksin hoidossa. 

Luonnonmukaisia vaihtoehtoja:

Keuhkolääkärini oli hyvin varauksellinen alkuvuodesta, kun kerroin haponestolääkkeen lopettamisesta, mutta nyt voin jo sanoa, että tulokset puhuvat puolestaan. Itsellä toimii siis vhh, viljaton ja mahdollisimman vähän lisäaineita sisältävä luonnonmukainen ravinto ja painon pudotus sekä tukena lisäravinteet. 

Käyttämistäni lisäravinteista löydät listan täältä:

https://drive.google.com/file/d/10YsHTDTTplX5qoVMtHzOYXSeW-6hRUXD/view?usp=sharing

Chia-parta-puuro by Kikka

Tämä artikkeli sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty * (tähdellä) ja niitä edeltävä teksti on kursiivilla.

Jossain vaiheessa alkoi nuo omat vhh aamiaiset kyllästyttämään. Sitten päädyin kokeilemaan Chia-puuroa: edullista, helppoa ja oi, niin terveellistä. Mutta, mutta, tein monen ohjeen mukaan puuroa nesteeseen ja minua ei kyllä miellyttänyt koostumua eikä liioin sammakon kutua muistuttava ulkonäkö….

Aloin tietenkin miettiä voisiko näköä ja koostumusta jotenkin kehittää… Muutaman epäonnisen kokeilun jälkeen kokeilin vanhaa tuttua partajogurttia eli turkkilaista, jota itsellä on aina kaapissa laktoosittomana. Se tärppäsi, ei näyttänyt kudulta enää ja koostumus ja makukin oli hyvä…

*FitnessFirstiltä löytyy hyvä valikoima vhh-leivontatarvikkeita ja superfoodeja:

https://track.adtraction.com/t/t?a=1185117486&as=1535154746&t=2&tk=1

Tässä ohje ;

Chia-partapuuro by Kikka

  • 2 rkl chian siemeniä
  • 2 dl nestettä (itse käytän mantelijuomaa) 

Nämä yön yli muhimaan jääkaappiin tai vähintään puoli tuntia ennen syömistä. Voit toki laittaa kaikki aineetkin valmiiksi samaan purkkiin. 

Extrat:

  • 1-2 dl turkkilaista jogurttia
  • 1-2dl marjoja
  • Muutama tippa steviaa halutessa

Itse lisään nuo aamulla ja heitän blenderiin kaikki ja sekoitan. Valmis. 

Extralisukkeita valinnan mukaan:

  • ½-1dl kookoshiutaleita
  • Mantelilastuja pinnalle
  • Pähkinärouhetta
  • Tummaa kaakaorouhetta pinnalle
  • Tummaa kaakaojauhettakin voi testata= kaakao-chia-puuro
  • Kaakao+kookos= kookoskaakaopuuro

Makoisia puurohetkiä! 

Vhh Mustikkamurupiirakka

Tässä pikku lisäys miten muutin tuon keto-omenapiirakan mustikkapiirakaksi. Ohje sopii oikein hyvin myös siihen. Omenapiirakan ohke siis löytyy täältä.

Keto-omenamurupiirakka

Eli jätin vain pohjasta kanelin pois ja laitoin tilalle vaniljajauhetta. Samoin laitoin päälle tuleviin mantelimuruihin vähän vaniljaa. Thats it.

Mustikat olivat juuri poimittuja enkä lisännyt niihin mitään makeutusta tai muuta. Pakastemustikat tuottavat enemmän nestettä eli voi tulla vetisempi piirakka. Toki ei hirveästi hiilarit lisäänny, jos laittaa hitusen perunajauhoja mustikoihin. Itse en tiedä mikä toimisi korvaavana, voisiko Pofiber eli perunakuitu ajaa saman asian? Kannattaa kokeilla pakastemarjojen kanssa 😀 sitä.

Ja jos ei voi käyttää maitotuotteita eikä vieno kookoksen maku haittaa, voi ranskan kerman tilalla käyttää kookoskermaa.

Ja se Vaniljakastikkeen ohje löytyy myös tuolta omenapiirakan postauksesta.

Mustikkaisia herkkuhetkiä!

Vhh mustikkamurupiirakka

by Kirsi Koivu